Eurooppaa uhkaa tänä talvena uusi pakolaiskriisi. Monet Euroopan maat ovat jo nyt kantokykynsä rajoilla, varsinkin Puolassa, Saksassa ja Tshekissä.
Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on lisännyt merkittävästi apua tarvitsevien määrää Euroopassa. Ilman sotaakin pakolaisten määrä on merkittävässä kasvussa.
EU-alueelle saapuvien muiden maiden kansalaisten määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun tänä vuonna koronapandemian hellitettyä. Lokakuuhun mennessä Eurooppaan saapui 280 000 luvatonta rajanylittäjää, mikä on yli 75 prosenttia enemmän vuodentakaiseen verrattuna.
– Suuri osa heistä, noin 128 000, on saapunut Länsi-Balkanin reitiltä, erityisesti Serbiasta Unkariin, kertoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Länsi-Balkanin reittiä pitkin Eurooppaan saapuu ihmisiä erityisesti Afganistanista, Syyriasta ja Turkista.
Toiseksi suurin ihmismäärä saapuu keskisen Välimeren reittiä Libyasta Italiaan. Sitä kautta saapuu eritoten tunisialaisia, egyptiläisiä ja bangladeshilaisia.
Ukrainalaiset oma lukunsa
Kasvaneissa luvuissa eivät näy noin neljä miljoonaa ukrainalaista sotaa paennutta, jotka ovat hakeneet tilapäistä suojelua EU-maista. Suomessa heitä on vajaat 50 000.
– Kaiken kaikkiaan Euroopassa on aivan ennätysmäärä apua tarvitsevia kolmannen maan kansalaisia, Pitkäniitty kertoo.
Suomalaisittain merkittävällä itäisen maarajan reitillä Puolasta ja Baltian maista aina pohjoiseen Norjaan asti tilanne on Pitkäniityn mukaan viime vuotta selvästi parempi.
– Se on saatu hallintaan, ja paine on vähäisempi.
Taustalla globaalit ongelmat
Ennätyksellisen luvun taustalla näkyy osittain koronapandemian hellittäminen, kun liikkuminen on helpottunut rajoitusten päätyttyä.
Pitkäniitty näkee myös suurempia kehityskulkuja.
– Ne isot ongelmat, joita meillä on globaalisti, eivät ole hävinneet minnekään. Hyvinvointi jakautuu hyvin epätasapainoisesti. Väestönkasvu maailmalla on hyvin vahvaa muualla kuin Euroopassa. Ja ilmastonmuutoskin vaikuttaa elinolosuhteisiin.
Sisäpolitiikka haasteena
Valtavat pakolaismäärät aiheuttavat närää EU-maiden välisissä suhteissa, kun maiden sisäpolitiikka alkaa näkyä päätöksissä. Esimerkiksi Italian uusi hallitus on kieltäytynyt ottamasta vastaan avustusjärjestöjen laivoja, jotka ohjattiin Ranskaan.
– Lähtökohta on se, että mereltä pelastetut ihmiset on päästettävä turvaan. Samaan aikaan Italiaan on tänä vuonna saapunut keskisen Välimeren reitin kautta 85 000 ihmistä tähän mennessä, Pitkäniitty sanoo.
EU:ssa on olemassa vapaaehtoisuuteen perustuva taakanjakomekanismi, jonka toimimisesta voi olla montaa mieltä. Unionissa yritetään löytää yhteistä lähestymistapaa, mutta viime vuodet ovat Pitkäniityn mukaan näyttäneet, kuinka vaikeaa se on.
Seuraavaan maahan
Suomessa laittomat rajanylitykset eivät Pitkäniityn mukaan juuri näy, vaikka Venäjän ja Ukrainan tilanteet näkyvät hieman kasvaneina lukuina itärajalla. Sisärajojen kautta kuitenkin tapahtuu luvatonta liikkumista muista EU-maista.
Tilanne, jossa EU-maa päästää luvattomat maahantulijat maansa läpi seuraavaan maahan, on jo kerran koettu.
– Tämä oli tilanne 2015–2016, jolloin läpilasku oli niin vahvaa, että hännän pää siinä virrassa ulottui Tornioon, josta meillekin saapui useampi kymmenen tuhatta ihmistä Ruotsin kautta.
Jos yhteisiä pelisääntöjä ei ole ja taakanjakomekanismi ei toimi, on mailla suuri houkutus antaa ihmisten kulkea rekisteröimättä läpi seuraavaan maahan. Silloin saapujat ovat sen maan vastuulla, joka ne lopulta rekisteröi.