Euroministerit yrittävät taas sopia kriisitoimista – umpisolmu voisi horjuttaa koko eurojärjestelmää, sanovat asiantuntijat: "Kaikki ovat kaivautuneet syviin poteroihin"

2:11
Asiantuntijat toivovat yhteisymmärryksen löytymistä euroalueen toimissa koronan aiheuttamaan talouskriisiin.

Euroryhmän valtiovarainministerien neuvottelut yhteisestä vastauksesta koronaviruksen aiheuttamaan talouskriisiin jatkuvat tänään. MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat toivovat yhteisymmärryksen löytymistä, sillä pahimmillaan pattitilanne voi johtaa koko eurojärjestelmän horjumiseen.

Suomi on yhdessä muutaman muun pohjoisen maan kanssa lukittautunut vastustamaan niin sanottuja koronabondeja, joilla eteläisemmät maat haluaisivat vastata koronakriisiin. Myös Euroopan keskuspankki (EKP) on kehottanut jäsenmaita harkitsemaan niitä.

Koronabondien eli joukkovelkakirjojen avulla velkaantuneimmille maille olisi tarjolla  halvempaa lainaa, mutta samalla yhteisvastuu lisääntyisi euromaiden kesken.

– Niillä taattaisiin, että kaikki euromaat saavat kriisitilanteessa lainaa kohtuullisin kustannuksin markkinoilta, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Von Gerichin mukaan keskustelu on palannut samoihin kysymyksiin kuin finanssi- ja eurokriisien aikana. Minkälainen valuuttaunionin luonne on? Ja mihin hintaan se halutaan pitää kasassa?

STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mielestä on ongelmallista, että jäsenmaat katsovat kysymystä joukkovelkakirjoista ns. nollasummapelinä. 

– Jos katsotaan pilkuntarkasti, että kukaan ei saa hyötyä enempää kuin toinen, ollaan aika syvässä suossa. Sellaista ratkaisua on mahdotonta löytää, jossa jokainen maa kokisi hyötyvänsä täysin samanarvoisesti. Pitää miettiä, mikä yhteisesti auttaa kaikkia, Lainà kommentoi.

EKP:n tukitoimien lisäksi tarvitaan jäsenmaiden yhteisiä toimia

Tähän mennessä euroalueen vastaus talouskriisiin on ollut pitkälti Euroopan keskuspankin harteilla. Se on muun muassa luonut 750 miljardin euron hätärahoitusohjelman ja ilmoittanut, ettei siinä noudateta maakohtaisia ostorajoituksia. Jäsenmaat ovat yhdessä päättäneet väliaikaisesta joustosta kasvu- ja vakaussopimukseen ja valtiontukisääntöihin.

Sekä Lainà että von Gerich katsovat, että nämä eivät riitä tukemaan euroalueen taloutta riittävästi. Tarvitaan maiden yhteistä finanssipolitiikkaa.

– Jäsenmailla on ollut hyviä kansallisia rahoitustukipaketteja, mutta ilman yhteisiä toimia ne jäävät selvästi alemmalle tasolle kuin muualla maailmassa. Muualla ollut keskimäärin noin kaksinkertaisia suurempia tukipaketteja, Lainà sanoo.

– EKP:n toimet riittäävät lyhyellä aikavälillä rauhoittamaan markkinaa, mutta rajat tulevat vastaan. Ei EKP:lla ole mandaattia tai välttämättä haluakaan kantaa kaikkia riskejä, mitä tämä kriisi tuo mukanaan, sanoo von Gerich.

Ei sopua edes pienemmistä asioista

Nordean Jan von Gerich pitää huolestuttavana, että euromaat eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä edes koronabondeja kevyemmistä tukitoimista. Euroryhmän puheenjohtajan Mario Centenon mukaan yksi osa neuvoteltua kriisipakettia olisi Euroopan kriisirahaston EVM:n kautta jäsenmaille kanavoitava luotto. Tätä tehtäisiin 240 miljardin euron edestä.

AFP:n diplomaattilähteen mukaan edes tämä ei ole kelvannut tiukinta linjaa vetävälle Hollannille.

– On huolestuttavaa, että EVM:n käytöstä ei olla päästy sopuun ja siinä kuitenkin puhutaan huomattavasti pienemmistä summista (kuin koronabondeissa). Se ei missään nimessä riittäisi yksin. Jos näistä pienemmistäkään toimista ei päästä sopuun, niin koko kriisin ratkaisu on aika kaukana, von Gerich sanoo.

Eurojärjestelmä horjuu, jos kannoista ei jousteta

Molemmat asiantuntijat pitävät mahdollisena, että eurojärjestelmä voi alkaa natista liitoksistaan, jos mailta ei löydy tahtoa tehdä riittävästi yhteisiä toimia.

– Jos kukaan ei jousta, niin mitään ei tehdä. Se on varmasti kaikkein huonoin vaihtoehto sekä eurojärjestelmän olemassaololle että akuutista koronakriisin selvittämiseksi, Lainà sanoo.

– Niin kauan kuin Suomi haluaa euroalueen jatkuvan nykymuodossaan, niin on pakko ottaa vähän avoimempi asenne sen suhteen, minkälaisista keinoista voitaisiin keskustella, sanoo Jan von Gerich.

Lukitut näkökannat ovat jo johtaneet siihen, että Italiassa puhutaan melko avoimesti mahdollisuudesta jättää euro.

– Jos Italia lähtee, niin se olisi varmasti hyvin epävakaa tilanne taloudellisesti ja poliittisesti. Kun iso jäsenmaa erkaantuu, ei se ole kenenkään kannalta hyvä asia, Lainà sanoo.

Von Gerichin mukaan koronabondeja ei välttämättä tarvita, mutta jollain tavalla yhteisvastuuta on kasvatettava. Jyrkän kieltäytymisen sijaan kannattaisi keskittyä neuvottelemaan yhteisvastuun ehdoista, jotta ne voisivat olla hyväksyttävissä.

Sekä von Gerich että Laina muistuttavat, että euroalueen rakenteiden horjumisen lisäksi kriisi luultavasti myös pitkittyy, jos yhteisistä kriisitoimista ei päästä sopuun. Huonoin tilanne on, jos ei tehdä mitään.

– Tuntuu kyllä hyvin erikoiselta, että kaikki ovat kaivautuneet syviin poteroihin tällaisessa kriisitilanteessa, kun nimenomaan pitäisi löytää yhteisiä ratkaisuja. Ilman niitä kaikki jäsenmaat tulevat olemaan enemmän tai vähemmän ongelmissa, Lainà sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja