EU:ssa on päästy alustavaan sopuun päästökauppajärjestelmän uudistuksesta. "Kunnianhimoiseksi" luonnehdittu uudistus on osa tavoitetta vähentää päästöjä sekä investoida ilmastoystävällisiin teknologioihin EU:ssa.
Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan sopimuksen tavoitteena on nopeuttaa päästöjen leikkaamista, poistaa asteittain ilmaisia päästöoikeuksia teollisuudelle ja kohdentaa rakennus- ja tieliikenteen polttoainepäästöjä.
Neuvottelijat kävivät uutistoimisto AFP:n mukaan kiihkeitä keskusteluja yli vuorokauden ajan ennen kuin pääsivät sopimukseen.
– Päästökauppa on osoittautunut menestystarinaksi. Markkinamekanismi takaa, että päästövähennykset kohdistuvat kustannustehokkaasti, puhtaat ratkaisut ovat kannattavia ja päästöillä on hinta, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ympäristöministeriön tiedotteessa.
Ohisalon mukaan päästökaupalla ja sen vahvistamisella on laaja kotimaisen elinkeinoelämän tuki.
Päästöjä leikataan 62 prosenttia 2030 mennessä
Tarkoituksena on, että päästökauppa-alojen päästöjä leikataan vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. Ilmaisten päästöoikeuksien jakamista teollisuudelle vähennetään asteittain vuodesta 2026 alkaen, kunnes ne poistuvat kokonaan vuoteen 2034 mennessä. Lisäksi rakennus- ja tieliikenteen polttoainepäästöille perustetaan uusi päästökauppajärjestelmä viiden vuoden kuluttua.
Rakennukset vastaavat tällä hetkellä EU-tasolla noin 36 prosentista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä.
– Tämä sopimus antaa valtavan panoksen ilmastonmuutoksen torjumiseen matalin kustannuksin. Se antaa kansalaisille ja teollisuudelle hengähdystauon vaikeina aikoina sekä selvän merkin eurooppalaiselle teollisuudelle siitä, että vihreään teknologiaan investoiminen kannattaa, sanoi uudistuksen esittelijä ja Euroopan parlamentin jäsen Peter Liese tiedotteessa.
Ympäristöministeriön mukaan uusi päästökauppa vauhdittaisi Suomessa erityisesti öljylämmityksestä pois siirtymistä.
8:26
Jätteenpolttolaitosten päästöt raportoitava
EU:n nykyiseen päästökauppaan sisällytetään jatkossa meriliikenteen päästöt asteittain vuosina 2024–2026, ympäristöministeriön tiedotteessa todetaan. Talvimerenkulun osalta päästökaupassa huomioidaan alusten jäävahvisteisuus. Lisäksi EU:ssa on sovittu niin kutsutun markkinavakausvarannon vahvistamisesta, jonka avulla voidaan puuttua ulkoisista häiriöistä johtuviin epätasapainoihin päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välillä.
Neuvotteluissa sovittiin myös ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta, jonka tavoitteena on vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.
Jätteiden osalta sovittiin, että EU-maiden on mitattava, raportoitava ja todennettava yhdyskuntajätteen polttolaitosten päästöt vuodesta 2024 alkaen, Euroopan parlamentin tiedotteessa kerrotaan.
Lue myös: Nämä ovat tärkeimmät kuluttajan valinnat torjua ilmastokriisiä: "Kasviksia reilusti lisää – öljylämmitys, siitä kiireesti pois"
EU:n sääntöjä ei jatkossa voi enää kiertää ulkomailla
Tiistaina EU:ssa päästiin myös uudistukseen liittyvään sopimukseen siitä, että jatkossa EU:n sääntöjä ei voi enää kiertää tekemällä tuotteita löysemmillä velvoitteilla unionin ulkopuolella. Näin EU:n ja maailmanlaajuisia ilmastotoimia ei voida heikentää tuotannon siirtämisellä EU:sta maihin, joiden ilmastopolitiikka on höllempi.
Sääntelyn astuttua voimaan vain sellaiset maat, joilla on samat ilmastotavoitteet kuin EU:lla, voivat tuoda tuotteitaan EU:hun ostamatta niin sanottuja CBAM-sertifikaatteja.
4:32