Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että EU:n päästövähennystavoitteen toteutuminen edellyttää yrityksiltä massiivisia investointeja innovaatioihin, teknologiaan sekä vähäpäästöiseen tuotantoon ja palveluun.
Häkämies peräänkuuluttaa tiedotteessa, että lainsäädännön on oltava yritys- ja investointimyönteistä. Hänen mukaansa myös Suomen hallituksen on vaikutettava siihen, että EU toimintaympäristönä säilyy suotuisana investoinneille verrattuna muihin talousmahteihin.
EU-komissio julkisti tänään laajan paketin ehdotuksia ilmastotoimiksi. Sen avulla Eurooppa pyrkii vähentämään ilmastopäästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Komissio ehdottaa muun muassa päästökauppaa laajennettavaksi meriliikenteeseen sekä tietyin osin tieliikenteen ja rakennusten päästöihin.
"Hiilitullien haitat mietittävä, että vastatoimet vältetään"
EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki sanoo tiedotteessa, että paketin tärkeimmät muutostarpeet liittyvät muun muassa päästökauppaan.
– Ilmaisia päästöoikeuksia tulee hiilivuodon ehkäisemiseksi jakaa täysimääräisesti, kunnes hiilitullit osoittautuvat toimivaksi ratkaisuksi. Päästökaupassa tulisi hyväksyä myös yritysten Euroopan ulkopuolella tekemät ilmastotoimet, hän sanoo tiedotteessa.
Meriliikenteen päästökaupassa on hänen mukaansa hyvitettävä jäävahvistettujen alusten isompi polttoaineen kulutus. Ruohomäki katsoo, että tieliikenteen päästökaupan tarpeellisuutta on vielä harkittava, koska se olisi päällekkäinen polttoaineveroille, bio-osuudelle ja ajoneuvojen päästösäätelylle.
– Suomessa on korkea tieliikenteen verotus ja pitkät kuljetusmatkat, hän sanoo.
Hiilitullien kohdalla on hänen mukaansa mietittävä tarkkaan hyödyt ja haitat, jotta mahdolliset kauppakumppanien vastatoimet voidaan välttää. Lisäksi EK:ta arveluttaa komission ehdotus maakohtaisten energiansäästövelvoitteiden tuplaamisesta.
– Säästötoimia on Suomessa toteutettu järjestelmällisesti 90-luvulta lähtien, mutta määräänsä enempää ei niitäkään voi löytyä, Ruohomäki sanoo.
