EU on julkaissu kauan odotetun suunnitelmansa Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi.
Suunnitelma koostuu valkoisesta kirjasta, EU:n vuoden 2030 valmiussuunnitelmasta ja jo aiemmin julkistetusta Euroopan uudelleen aseistamissuunnitelmasta. Tarkoituksena on esitellä komission näkemyksiä ja työkaluja jäsenmaille siihen, miten Eurooppa pystyy parantamaan puolustustaan Venäjän uhan edessä.
Yhdysvaltain arvaamattoman toiminnan ja Ukrainan rauhanneuvotteluiden alkamisen myötä kiire puolustuksen vahvistamiselle on kasvanut entisestään.
Yleisesti niin sanottu puolustuksen valkoinen kirja ei sisällä suuria uusia avauksia suhteessa komission kaksi viikkoa sitten julkaisemaan suunnitelmaan Euroopan uudelleenaseistamiseksi. Sen keskiössä on jäsenmaiden puolustushankintojen vauhdittaminen eurooppalaisilta markkinoilta.
Toiveissa on, että tällä tavalla myös Euroopan puolustusteollisuuteen saataisiin toivottua vauhtia. Lisäksi komissio ehdottaa, että se voisi tehdä jatkossa hankintoja jäsenmaiden puolesta eräänlaisena "keskitettynä ostajana", jos jäsenmaat sitä pyytävät.
Lue myös: Saksalta mittava tukipaketti Ukrainalle – läpimurto
Ammuksia Ukrainaan
Paperissa mainitaan myös, että jäsenmaiden tulisi toimittaa Ukrainalle vähintään kaksi miljoonaa tykistöammusta vuosittain. Valkoisessa kirjassa myös todetaan, että tarve ammustoimituksille on kiireinen ja edellyttää jäsenmaiden taloudellisia sitoumuksia jo nyt.
Myös EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas kertoi, että hänen suunnittelemansa uusi EU:n tukipaketti Ukrainaan on nyt keskittymässä ammuksiin, kun alun perin suunniteltu 20–40 miljardin euron asetoimituspaketti lässähti joidenkin jäsenmaiden vastustukseen.
Lue myös: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Zelenskyin Helsingin-vierailun aikana – ainakin yksi kuollut
Ostoja Euroopasta
Valkoisessa kirjassa käsitellään yksityiskohtaisemmin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin jo aiemmin julkistamia suunnitelmia "Euroopan uudelleenaseistamiseksi".
Yksi keino näihin hankintoihin on aiemmin julkistettu 150 miljardin lainarahoitusväline "Safe". Välineen kautta jäsenmaat hakea EU:n takaamaa lainaa ja tehdä sen jälkeen puolustushankintoja.
Lainavälineellä Eurooppa haluaa kannustaa hankintoihin ennen kaikkea eurooppalaisesta puolustusteollisuudesta. Siksi lainavälinettä on rakennettu niin, että siinä on tiettyjä ehtoja, jotka kannustavat tekemään hankintoja ennen kaikkea eurooppalaisilta markkinoilta. Samalla se rajaa ulos esimerkiksi hankintoja Yhdysvalloista.
Tätä voi pitää diplomaattisena voittona Ranskalle, joka on kampanjoinut ostojen rajaamisen eurooppalaisille markkinoille. Sen sijaan kaikkia jäsenmaita linjaus ei välttämättä miellytä.
Eräs korkea-arvoinen EU-diplomaatti totesi keskiviikkona, että vaikka käytännössä idea ostaa EU:n markkinoilta on hyvä, sitä ei voi pitää täysin järkevänä.
– Olemme integroineet puolustusketjujamme lännessä esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa, eikä sitä ketjua ole järkeä leikata länsimaissa, hän tiivisti.
Omista kansallisista budjeteistaan jäsenmaat voisivat tehdä edelleen hankintoja mistä haluavat.
Lisäksi suunnitelman keskeinen osa on EU:n velkasääntöjen höllennys niin, että puolustusmenot jätetään jäsenmaiden alijäämälaskelmien ulkopuolelle. Tämän komissio toivoo tuovan 650 miljardin euroa lisää puolustukseen.
Puolustusmenojen lisäys laskettaisiin vuoden 2021 tasoon verrattuna.
Juttua täydennetty 19.3.2025 kello 14.21, 14.29 ja 16.36.