Kukin EU-maa saa itse päättää, hyväksyvätkö ne todistukseen Sputnik- tai Sinopharm-rokotteet.
Euroopan unioni ottaa käyttöön koronatodistuksen heinäkuun alussa. Todistus on käynyt läpi useita nimimuutoksia, ja siitä on käyty kosolti sekä tieteellistä että poliittista keskustelua. Koronatodistuksen nimeksi valikoitui lopulta EU:n digitaalinen covid-sertifikaatti.
Todistuksen avulla on tavoitteena päästä käynnistämään kesämatkailu sekä ylipäänsä muut kuin välttämättömät matkat Euroopan unionissa.
Viranomaisten on määrä hyväksyä koronatodistus kaikkialla EU:ssa.
Todistus osoittaa, onko sen omistaja rokotettu koronavirusta vastaan, onko hänet äskettäin testattu sekä onko hän saanut immuniteetin aikaisemmasta taudin tarttumisesta ja toipumisesta.
Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole sopineet yhteisestä standardista sen osalta, milloin koronatesti on suoritettava, jotta se pysyisi voimassa – sääntö vaihtelee välillä 24 tuntia ja 72 tuntia ennen maahan saapumista.
Saadun immuniteetin todistamiseksi saa esittää PCR-testin tartunnan ajankohdasta. Sairastetun taudin tuoman suojan katsotaan kestävän 180 päivää, mutta jäsenvaltio voi erikseen päättää tuotakin lyhyemmästä immuniteetistä.
EU:n jäsenmaita pyydetään sallimaan maahanpääsy matkustajille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen Euroopan lääkeviraston hyväksymällä rokotteella. Nämä neljä rokotetta ovat Pfizer/Biontechin, Modernan, Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteet.