EU-maat eivät löytäneet vieläkään täyttä yksimielisyyttä ilmastotavoitteesta – Puola laittoi muut odottamaan

Huippukokouksia johtava Charles Michel kertoi, että EU-maat olivat saavuttaneet sovun. EU-maat haluavat hänen mukaansa olla ensimmäinen hiilineutraali manner vuosisadan puoliväliin mennessä.

Yksi maa ei hänen mukaansa kuitenkaan ollut valmis sitoutumaan tavoitteen toimeenpanoon. Sen takia asiaan palataan ensi vuoden kesäkuussa. Kyseinen maa oli Puola, vaikka sitä ei nimeltä mainittukaan.

Yhteisymmärryksen löytäminen yhteisestä ilmastotavoitteesta oli yksi isoimmista tavoitteista Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

Puolan sitoutuminen tavoitteeseen vielä kesäkuussakaan ei näytä varmalta, päinvastoin. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi kokouksen jälkeen, että Puolalle on myönnetty vapautus vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden tavoitteesta.

– Me saavutamme sen omassa tahdissamme, Morawiecki sanoi maan EU-edustuston tviitin mukaan.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mielestä torstaina tehty päätös oli silti merkittävä askel eteenpäin.

– Pidämme tärkeänä, että työtä jatketaan ja ensi vuonna jokainen jäsenmaa sitoutuu ilmastotavoitteen täysimääräiseen, kansalliseen toteuttamiseen, Marin sanoi kokouksen jälkeen.

Kiistaa kustannuksista

Yhden jäsenmaan epävarmuus johtuu hänen mukaansa ennen kaikkea siitä, minkälaisia kustannuksia ilmastotavoite aiheuttaa. EU-maiden neuvottelut tulevien vuosien rahankäytöstä ovat vielä kesken.

EU-johtajien viestintä herätti kokouksen jälkeen hämmennystä. Voiko EU-maiden sanoa sitoutuneen yhteiseen ilmastotavoitteeseen, jos yksi maa ei sitoudu sen toimeenpanoon?

– Tämä on se tilanne, joka tänään saavutettiin eli sopu siitä, että tavoite on yhteinen. 2050 EU on ilmastoneutraali. Yhden jäsenmaan osalta asiaan palataan ensi kesäkuussa ja nimenomaan toimeenpanon osalta, Marin selvitti.

Ydinvoimakirjaus terävöityi EU-tyyliin

Myös ydinvoimasta väännettiin kättä yöhön venyneessä kokouksessa.

Jokaisella EU-maalla on oikeus päättää itse omasta energiapaletistaan eli siitä miten energiaa tuotetaan. Tästä haluttiin muistuttaa myös kokouksen loppupäätelmissä.

– Jotkut jäsenmaat ovat ilmaisseet, että ne käyttävät ydinvoimaa kansallisessa energiapaletissaan, kirjaukseen lopulta lisättiin.

Varsinkin Tshekki vetosi voimakkaasti ydinvoiman puolesta. Itävalta, Saksa ja Luxemburg ovat ydinvoimavastaisempaa laitaa.

Ensimmäiseen huippukokoukseensa osallistunut Marin sanoi olevansa tyytyväinen päivän antiin ja siihen, että kaksi Suomen tärkeää asiaa, budjetti ja ilmastotavoite edistyivät.

– Tästä päivästä on selvitty ja uskon, että huomisestakin päivästä selvitään. Varmasti seuraavassa kokouksessa minäkin olen jo paljon kokeneempi, Marin kertoi tunnelmistaan.

Hallituksen kokoonpano, viiden naisen johdolla, on herättänyt hänen mukaansa paljon mielenkiintoa.

– Sitä on vähän ihmetelty ja kummasteltukin, että onpas se edistyksellistä. Kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen päivä.

Al-Holiin palattiin jälleen

Huippukokouksen ensimmäisen päivän päätteeksi Marin vastasi al-Holin leiriä koskevaan kysymykseen. Pystyykö hallitus tekemään poliittisen päätöksen leirin naisten ja lasten tilanteesta ennen ensi viikon välikysymyskeskustelua ja siten, että kaikki puolueet ovat sen takana?

– Olen sanonut, että tämä tilanne selvitetään perinpohjaisesti. Meillä on oikeuskanslerin näkemys siihen, miten tässä pitää toimia. Meidän pitää tietenkin noudattaa niin Suomen omaa lainsäädäntöä, perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, lasten oikeuksien sopimusta, Marin vastasi. 

– On aivan selvää, että ratkaisujen pitää nojata siihen, että lapsen oikeuksia kunnioitetaan. Lapsilla on oikeus elämään, ja hallituksen ratkaisujen, jos niitä tullaan lähiaikoina tekemään, niiden pitää nojata tähän periaatteeseen. Olen sanonut, että tämä tilanne selvitetään perin pohjin, ja se työ on jo käynnissä. Sitten kun minulla on tästä asiasta tiedotettavaa, sen kerron, Marin jatkoi.