Itsekkäät ratkaisut koettelevat yhä pahemmin EU-maiden yhteistä pakolaispolitiikkaa. Valtiojohtajien huippukokouksessa tikunnokkaan nousi Itävalta, joka aikoo asettaa päiväkohtaisen katon maahan saapuville turvapaikanhakijoille.
Itävaltaan voisi vastedes saapua enimmillään 80 turvapaikanhakijaa päivässä. EU-komissio läksytti Itävaltaa kirjeessä, joka vuoti julkisuuteen huippukokouksen alla. Maahanmuuttokomissaari Dimitris Avromopoulosin mukaan Itävallan politiikka sotii EU-lainsäädäntöä ja kansainvälisiä pakolaissopimuksia vastaan.
– Itävallalla on laillinen velvollisuus ottaa vastaan turvapaikkahakemukset, jotka tehdään sen alueella tai sen rajalla, sanotaan uutistoimisto AFP:n näkemässä kirjeessä.
Omaa linjaansa vetävät myös niin sanotut Visegrad-maat eli Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia. Maat haastavat voimakkaasti Saksan ajamaa yhteisvastuuta ja turvapaikanhakijoiden tasaisempaa jakoa jäsenmaiden kesken.
Saksan perusajatus on, että salakuljettajien avulla etenevä muuttoliike on saatava kuriin kiristämällä valvontaa Kreikan ja Turkin välisellä rajalla. Sen jälkeen EU-maat voisivat ottaa vastaan pakolaisia laillisia reittejä suoraan Turkin leireiltä.
Myös Suomi kannattaa kyseistä suunnitelmaa. Se ei kuitenkaan toimi käytännössä, koska Kreikan ulkorajaa ei ole saatu tukittua. Itäisen Keski-Euroopan maita turhauttaa pahasti se, että myös Kreikan pohjoisraja vuotaa. Pakolaiset pääsevät jatkamaan sieltä matkaansa kohti Itävaltaa ja Saksaa.
Visegrad-maat ovat alkaneet puhua vaihtoehtoisesta suunnitelmasta. Se tarkoittaisi Kreikan ja Makedonian välisen rajan sulkemista ja pakolaisten pysäyttämistä Kreikkaan.
– Tällaiset ovat sitten jo hätäsuunnitelmia, joita kieltämättä viritellään nyt eri puolilla Eurooppaa, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Brysselissä.