EU-maiden kesällä valitsema reitti pakolaiskriisin lievittämiseksi on käynyt hankalaksi edetä. Turvapaikanhakijoiden siirrot Kreikasta ja Italiasta ovat jumissa. Siirrettäviä ei ole, sillä Italiaan heitä ei enää suuremmin tule ja Kreikan rajat vuotavat kuin seula.
Turvapaikanhakijat hoitavat siirtymisensä itse sen sijaan että jäisivät Kreikkaan odottamaan eteenpäin ohjaamista tai palautuspäätöstä. Torstaina Brysseliin kokoontuneet EU-johtajat ovat tuskastuneet siihen, ettei Kreikka ole huolehtinut rajoistaan ja pannut lupaamiaan rekisteröintikeskuksia toimeen.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on ryhtynyt avaamaan latua toiselle reitille. Katseet on suunnattu Turkkiin, joka voi halutessaan tukkia Kreikan rajavalvontaan jääviä aukkoja.
Suomi kuuluu Merkelin vetämään samanmielisten maiden joukkoon, joka katsoo kantavansa suurimman vastuun pakolaiskriisistä. Kyseinen koalitio kokoontui torstaina Brysselissä kaksipäiväisen EU-huippukokouksen alla. Tapaamisessa oli kymmenkunta maata, muiden muassa Itävalta ja Benelux-maat. Paikalle oli kutsuttu myös Turkin pääministeri.
– Kokouksessa olivat edustettuna ne maat, joita tämä tilanne eniten koskee ja joilla on suurin intressi (panna Turkki-yhteistyö toimeen), sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaamisen jälkeen.
Turkilta tarvitaan näyttöjä
Sipilän mukaan Turkki ei ole vielä tarjonnut riittäviä näyttöjä yhteistyöstä. Turkki on luvannut rajoittaa Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten määrää, kunhan se saa vastineeksi rahaa sekä vauhtia viisumivapausneuvotteluihin.
Tulijamäärissä on nähtävissä pientä laskua, mutta se voi johtua muista syistä kuten heikkenevistä sääoloista. Viime viikkoina Turkista on saapunut Kreikkaan noin 4000 siirtolaista päivässä. Aiemmin syksyllä tulijoita oli 5000-6000 päivässä.
– Jonkin verran määrät ovat tipahtaneet, mutta ei vielä riittävästi, Sipilä sanoi.
Jos Turkki hoitaa osuutensa, EU-maat valmistautuvat ottamaan pakolaisia suoraan Turkin leireiltä vapaaehtoispohjalta. Logiikka on se, että pakolaisia otetaan mieluummin järjestäytyneesti EU:n ulkopuolelta kuin siirrellään maasta toiseen heitä, jotka saapuvat Eurooppaan salakuljettajien avulla.
Kreikkaan omatoimisesti saapuvien määrä on kuitenkin saatava ensin kunnolla putoamaan.
– Vasta, kun nämä luvut ovat lähellä nollaa, voimme puhua pakolaisten siirtämisestä Turkista EU:hun, sanoi Hollannin pääministeri Mark Rutte.
Mekanismi toimisi samaan tapaan kuin kiintiöpakolaisten kohdalla, joita kaikki EU-maat eivät ota nykyisin vastaan lainkaan. Torstain tapaamisessa ei keskusteltu vielä lukumääristä.
Sipilän mukaan Suomi ei ole toistaiseksi kasvattamassa pakolaiskiintiöitään. Ensi vuoden kiintiö on 750.
Solidaarisuus koetuksella
Toistaiseksi halukkuutta Turkissa olevien pakolaisten vastaanottoon on ilmaissut lähinnä Merkelin kokoama samanmielisten maiden joukko.
Vastuun epätasainen jakautuminen herättää murinaa Pohjois-Euroopassa. Saksa on toistuvasti perännyt Balkanin reitillä sijaitsevia läpikulkumaita osallistumaan kriisinhoitoon. Suomi välittää samaa viestiä.
– Tällä hetkellä tämä on vähän kilpailua jäsenmaiden välillä siitä, kuka on vähiten houkuttelevin paikka, Sipilä sanoi.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) puuttui samaan asiaan vieraillessaan alkuviikosta Brysselissä.
– Solidaarisuutta kysytään Pohjoiselta aina silloin, kun tarvitaan rahaa. Nyt kun Pohjoinen tarvitsisi apua, missä on solidaarisuus?