Sota jatkunut Etiopiassa jo kuukausia ja 350 000 ihmistä nälänhädän partaalla – suomalaistutkija: ”Tuntuu käsittämättömältä, että sopimishalukkuutta on niin vähän”

Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoi viime viikon perjantaina, että kolme sen työntekijää oli löydetty kuolleina autonsa lähettyviltä. Togogan kylän torille tehdyssä iskussa kuoli puolestaan kymmeniä ihmisiä viime viikon tiistaina, kertoo BBC. Etiopian hallituksen mukaan iskun kohteena olivat kapinalliset.

Laakso uskoo, että hallinto on pyrkinyt tulitauon julistamisella parantamaan mainettaan. Hän ei kuitenkaan usko, että yksipuolinen tulitauko tai edes laajempi, osapuolien yhteinen tulitauko ratkaisisi konfliktin.

–  Ajattelipa tätä asiaa miten päin tahansa, niin tulitauko ei ratkaise konfliktin taustalla olevia syitä. Vaikka kestävä tulitauko saataisiin nyt aikaiseksi, niin mitä tapahtuu satokauden jälkeen?

Viljelyskausi meneillään

Tigray on köyhä alue, jossa asukkaiden tärkein elinkeino on maatalous. Jos käynnissä oleva viljelyskausi epäonnistuu konfliktin takia, on tilanne Laakson mukaan katastrofaalinen.

YK arvioi jo kesäkuun alkupuolella, että yli 350  000 ihmistä on nälänhädän partaalla Tigrayssa. Lisäksi yli viiden miljoonan arvioitiin olevan kiireellisen ruoka-avun tarpeessa Tigrayssa ja sen lähialueilla.

Laakson mukaan tilannetta vaikeuttaa myös se, ettei liittovaltio anna Tigrayhin konfliktin takia avustuksia. Jos myöskään humanitaarinen apu ei pääse perille, pahenee tilanne entisestään.

–  Konflikti on myös tuhonnut infrastruktuuria. Raporttien mukaan esimerkiksi sairaaloiden välineistöä on ryöstetty, Laakso sanoo.

Tilanne vaikuttaa hänen mukaansa myös naapurivaltio Sudaniin, jonne pakenee paljon ihmisiä.

Joukkojen kontrollointi vaikeaa

Raporttien ja mediatietojen mukaan Tigrayn alueella on sodan aikana tapahtunut myös vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Saatavilla olleiden tietojen perusteella vaikuttaa Laakson mukaan siltä, että näiden tekojen takana ovat pitkälti Etiopian hallinnon ja Eritrean joukot.

–  Tätä osaltaan selittäisi se, että siviiliväestö paikan päällä on tigraylaisia. Etiopian hallitus on ollut haluton selvittämään tapahtumia, Laakso kertoo.

Esimerkiksi YK on aiemmin esittänyt huolensa siitä, että Tigrayn osavaltiossa tapahtuneet väkivaltaisuudet voivat olla rikoksiksi ihmisyyttä vastaan sekä sotarikoksiksi luokiteltavia tekoja. Asiaa maaliskuussa kommentoineen YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bacheletin mukaan mahdollisia tekijöitä ovat konfliktin eri osapuolet, kuten Etiopian ja Eritrean joukot sekä vapautusrintama.

Eritrea on liittoutunut Etiopian hallituksen kanssa konfliktissa, mutta epäselvää on, kuinka paljon maan joukkoja Etiopiassa on. Etiopian pääministeri Abiy ilmoitti maaliskuussa, että Eritrea vetää joukkonsa pois Tigrayn alueelta.

Sekä Eritrea että Etiopia olivat ennen tätä kuukausien ajan kieltäneet Eritrean joukkojen läsnäolon, vaikka paikalliset asukkaat, avustustyöntekijät ja jopa Etiopian valtion virkailijat olivat raportoineet päinvastaisia havaintoja. Esimerkiksi uutiskanava CNN raportoi kuitenkin viime kuussa, että Eritrean joukkoja on edelleen Etiopiassa.

Laakso arvioi, ettei Etiopian hallitus ole pystynyt kunnolla kontrolloimaan edes omia joukkojaan, saati sitten Eritrean joukkoja. Eritrea on hänen mukaansa myös arvaamaton, militaristinen valtio, jota ei haluta ärsyttää.

–  Avainasemassa tässä ovat myös Etiopian liittohallinnon ja Eritrean väliset suhteet. Eritrea on selvästi konfliktin kautta hakenut vahvempaa liittolaisuutta Etiopian hallituksen kanssa, suomalaistutkija lisää.

Väkivallan kierre syvä

Laakson mukaan on vaikea sanoa, miten konflikti saataisiin loppumaan. Pääministeri Abiy on muodostanut maahan uuden puoluejärjestelmän, ja Laakson mukaan vaikuttaa siltä, ettei Tigray halua alistua siihen.

–  Jollain tavalla liittovaltion mallilla pitäisi edetä, mutta pystyvätkö Etiopian hallitus ja Abiy antamaan yhtään periksi?

Hallitus on pyrkinyt saamaan Tigrayhin liittovaltiota edustavan aluehallinnon, mutta onnistuessaan tämäkin vaihtoehto olisi hankala. Vapautusrintamalla vaikuttaa Laakson mukaan olevan alueella kansan vahva tuki.

Tigrayn itsenäistymiseen tutkija ei usko pelkästään taloudellisistakin syistä. Uusi valtio olisi köyhä sisämaavaltio, josta pitäisi kulkea Eritrean kautta merelle.

–  Vielä yksi mahdollinen skenaario on, että Etiopiassa tulee taas uusi murros. Todetaan, että Abiyn hallintomalli ja hänen edustamansa demokraattinen avautuminen ei toimikaan ja palataan autoritaarisempaan hallitusmuotoon tai siirrytään uudenlaiseen johtoon.

Laakso myös huomauttaa, ettei hallituksen malli välttämättä ole vahvalla pohjalla osassa muutakaan maata. Vapautusrintamalla voi lisäksi hänen mukaansa olla toiveita syrjäyttää Abiy ja palata itse valtaan.

TPLF hallitsi Etiopiaa lähes 30 vuotta. Valta vaihtui vuonna 2018, kun Abiy nimitettiin pääministeriksi. Vallanvaihtoa edelsivät laajat hallituksen vastaiset protestit.

Ongelmallisemmaksi nykytilanteen tekee Laakson mukaan se, että väkivallan, vihan ja koston kierre on maassa varsin syvä, ja siitä on vaikea päästä eteenpäin. Myös halua konfliktien ratkaisemiseen vaikuttaa maassa yleisesti olevan huonosti.

–  Kun tilannetta on seurannut ulkopuolelta, niin tuntuu käsittämättömältä, että neuvottelutaitoa ja sopimishalukkuutta on niin vähän, Laakso sanoo.