Pintapelastaja Heikki Maskulin tekee töitä kaksi vuorokautta putkeen ja nousee helikopterilla hoitamaan jopa kymmentä hälytystä päivässä.
Heikki Maskulin laskeutuu helikopterista roikkuvaa vinssiä pitkin alas. Roottorin ilmavirta lyö mereen pyörteitä. Rajavartiolaitoksen Turun vartiolentue pörrää ulkosaaristossa, jossa on ammuttu hetki sitten hätäraketti taivaalle.
– Kolme miestä odotteli alapuolellamme huviveneessä. Heiltä oli loppunut polttoaine. Alueella asuu paljon ruotsinkielisiä, joten tiedustelin heti laskeuduttuani "talar ni finska?". Yksi porukasta meni aivan hämilleen ja huudahti kavereilleen: "Ei perkele, pojat, nyt tultiin jo Ruotsin puolelle!".

Tämä on yksi pintapelastaja Heikki Maskulinin uran varrella sattuneista hauskoista tapauksista. Surullisempiakin löytyy. Mieleenpainuvimpina muistiin ovat jääneet Estonian ja kalastustroolareiden uppoamiset uran alkupuolella. Vuonna 1987 eräs kollega menetti henkensä vinssivaijerin katkettua.
Niistä Maskulin ei kuitenkaan mielellään puhu.
Sata haki, kaksi pääsi
Maskulin on toiminut pintapelastajana jo neljännesvuosisadan.
– Työskentelin ensiapupoliklinikalla hoitajana, kun huomasin lehti-ilmoituksen pintapelastajakoulutuksesta. Hain sadan muun ihmisen kanssa ja olin toinen kahdesta sisään päässeestä, Maskulin kertoo.



