Viron, Suomen ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaisten on määrä antaa tänään yhteenveto siitä, mitä 27 vuotta sitten uponneen autolautta Estonian hylyn ja sitä ympäröivän merenpohjan alustavassa kartoituksessa on tähän mennessä selvinnyt.
Viranomaisten on määrä kertoa löydöksistä Tallinnassa järjestettävässä mediatilaisuudessa.
Aluksen uppoamiseen johtaneet syyt on otettu viime aikoina uudelleen syyniin. Uusiin tutkimuksiin päädyttiin, kun tv-dokumentissa oli viime vuoden syksyllä esitetty kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.
Heinäkuussa tehdyissä tutkimussukelluksissa keskityttiin hylyssä havaittuun uuteen repeämään. Onnettomuustutkintaviranomaiset kertoivat, että hylyn tutkimusten yhteydessä oli löydetty kaksi aiemmin tuntematonta repeämää.
Lokakuun alussa Postimees-lehti sen sijaan kertoi yksityisen tutkimusryhmän löytäneen jo kolmannen, aiemmin tuntemattoman repeämän aluksen rungosta.
Väliaikainen lakimuutos mahdollistanut sukellukset
Onnettomuutta koskeva tv-dokumentti hylyn repeämistä johti oikeusjuttuun Ruotsissa kahta dokumentin tekoon osallistunutta ruotsalaismiestä vastaan. Heidän todettiin rikkoneen hautarauhaa, mutta heitä ei tuomittu.
Perusteena oli se, ettei Ruotsi voi soveltaa omaa lakiaan kansainvälisellä vesialueella olevaan ulkomaiseen alukseen. Kuvausryhmä teki Estonian hylyllä kuvauksia Saksan lipun alla purjehtivalta alukselta.
Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Kuolonuhreista suurin osa oli ruotsalaisia.
Onnettomuuden jälkeen Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Sopimukseen on sittemmin liittynyt myös joukko muita maita.
Väliaikaisen lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat olleet mahdollisia heinäkuusta alkaen.