Entä jos lapsen sukupuoli onkin suuri pettymys?

Kaikki eivät aina uskalla toivoa ääneen tulevan vauvan sukupuolta, sillä hartaaseen toiveeseen liittyy vahva mahdollisuus pettyä – mutta kuinka pettymyksestä pääsee yli?

”Aloimme puhua vauvasta puoli vuotta sitten. Tyttöystäväni toivoo tyttöä, itse haluaisin pojan. Olemme saaneet tästä jopa riidan aikaiseksi, ja tästä syystä vauvapuuhat ovat nyt jäissä. Sanoin, että meidän suvussa on syntynyt aina poikalapsia ja siitä tyttöystäväni veti pultit ja aloitti mykkäkoulun. En tajua, miksi tästä tuli tällainen soppa.”

Toivotko tyttöä vai poikaa?

1. Sukupuolella ei ole väliä (43 prosenttia)
2. Tyttö (41 prosenttia)
3. Poika (16 prosenttia)

Kyselyyn vastasi 54 henkilöä.

Vauvan sukupuoleen liittyvät toiveet ja haaveet eivät välttämättä aina mene yks 'yhteen.

Kumppanien toiveet voivat todella olla eriäviä, mutta loppujen lopuksi toiveet eivät ratkaise sukupuolta, asiantuntija ja kätilö Juulia Ukkonen Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksesta muistuttaa.

– Kokisin tärkeänä, että asiasta voi puhua oman kumppanin kanssa. Juttelemalla omat odotukset voivat hahmottua itsellekin paremmin ja tiedostamattomat unelmat muodostuvat esimerkiksi konkreettisiksi muistoiksi omasta perheestä. Tunnistaessaan toiveiden ja odotusten taustalla olevia asioita niitä on helpompi käsitellä, Ukkonen kuvailee.

– Raskaus kokonaisuudessaan ja siihen liittyvä lapsen sukupuoli koskettaa meissä monissa myös epävarmuuden ja avuttomuuden tunteita. Olemme tottuneet päättämään ja ohjailemaan omaa elämäämme ja yht’äkkiä olemmekin tekemisissä asioiden kanssa, joihin meillä ei ole vaikutusta. 

Entä jos sukupuoli onkin pettymys?

"Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä lähemmäs 20 vuotta. Mieheni ilmoitti jo heti liittomme alussa, että hänen suuri haaveensa on saada tyttövauva. Ensimmäinen lapsemme oli kuitenkin poika. Mieheni oli silminnähden pettynyt. "Seuraavalla kerralla sitten" hän sanoi. Tunsin itseni vialliseksi ja epäonnistuneeksi, vaikka poikamme oli ihana ja terve. Seuraavakin lapsemme oli poika. Ja niin kolmaskin. Mies ei enää sanonut mitään pettymyksestään, mutta tunsin sen. "Mikä siinä on, että synnytät vain poikia?" hän sanoi minulle kerran juovuspäissään. En tiedä, miksi hän olisi niin kovasti halunnut tytön, mutta en halua edes kysyä. En halua ottaa aihetta enää puheeksi."

Entä, jos vauva onkin eri sukupuolta, kuin mitä itse toivoi?

– Usein ajatellaan, että lapsen sukupuoleen ei saisi pettyä. On kuitenkin tärkeää sallia tuntemansa tunteet ja kuulostella niitä. Mitä tunteita huomaat? Millaiset odotukset ja unelmat jäävät nyt mahdollisesti toteutumatta? Tunteilla on taipumus laantua ja tasoittua, jos niille antaa tilaa esimerkiksi juttelemalla tai kirjoittamalla, Ukkonen ohjeistaa.

– Jokaisella on omat tavat purkaa pettymystä, harmia, suuttumusta tai surua. Yhdelle se on juoksulenkki, toiselle keskustelutuokio ystävän kanssa ja kolmannelle itku.  Jos pettymykseen jää pitkäksi aikaa jumiin, on tärkeää hakea keskusteluapua neuvolasta, perheneuvolasta tai terapiasta.

Vaikka vauvan sukupuoli olisi suuri pettymys, se ei kuitenkaan muuta yhtä tosiasiaa:

– Syntyvä tai syntynyt vauva tarvitsee turvallisen vastaanoton ja vanhemman, joka pystyy myös iloitsemaan hänestä, Ukkonen kuvaa.

– Jos oma ilo on karkuteillä, kannattaa sen etsimiseen pyytää apua muiltakin. Asian kanssa ei tarvitse eikä pidä jäädä yksin.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden tarinoita.

Lue myös:

    Uusimmat