Loimaalle kotiutunut Zaki on ensimmäinen käännytetty turvapaikanhakija, joka on palautettu takaisin Suomeen. Heinäkuisen maasta poistamisen jälkeen Zaki saapui elokuussa Suomeen työperäisen oleskeluluvan kanssa.
Ystävät Suomessa ovat tehneet hartiavoimin töitä saadakseen Zakin takaisin Suomeen. Vaikka palautukselle tuli täytäntöönpanokielto jo lähtöä seuranneena aamuna, kiertävät byrokratian rattaat hitaasti.
– Pauli Salminen oli päivittäin yhteydessä Kabuliin ja suurlähetystöihin Zakin palauttamiseksi, kertoo Helvi Klemetti, Zakin suomalainen "varaäiti".
Lentokentällä vieritettiin vuolaita kyyneliä jälleennäkemisen kaihoisasta riemusta. Oitis palautuksen jälkeen tunnelmat olivat onnelliset, mutta myös uupuneet. Muutaman päivän oloutumisen jälkeen Helvi Klemetti kokee, että taas on helpompi hengittää.
– Poika on täällä Loimaalla ja asiat ovat järjestymässä.
Pakomatka ohi
Ensi kerran Zaki saapui Suomeen syksyllä 2015, tuolloin vielä alaikäisenä. Hänen velipuolensa olivat kotimaassaan myyneet hänet toiseen heimoon, jossa Zaki oli joutunut hengenvaaraan ja pakeni Iraniin. Sieltä hän sai turvapaikkasijoituksen Suomeen, Pansion vastaanottokeskukseen. Zakille tarjottiin turvattua asumista Loimaan evankeliselta kansanopistolta.
– Nyt katsottiin, että Afganistan on turvallinen maa nuorelle, terveelle miehelle, Helvi toteaa käännytyspäätöksestä.
Zaki asui käännytyksen jälkeisen kuukauden Kabulissa turvatalossa, josta ei saanut ulkoilla. Yksin ei saanut liikkua missään ja julkisia kulkuneuvoja ei saanut käyttää. Tarvittavat matkat tuli kulkea taksilla. Turvatalossa Zakilla ilmeni myös terveysongelmia. Palattuaan Loimaalle Zaki kävi yhdessä Helvin kanssa terveystarkastuksessa.
– Kaikki oli kuitenkin hyvin, onneksi, huokaa Helvi.
Lammaspaimenpojan paluu
Muutaman afgaaninuoren joukko asuu Loimaalla Helvi ja puolisonsa Veikko Klemetin lokakuussa 2016 vuokraamassa asunnossa. Sinne, kotiin, pääsi palaamaan nyt myös Zaki.
Työt perinnerakentamisen parissa hän aloittaa heti, kun se on mahdollista: Zakin tulee saada muun muassa maistraatin rekisteröinti ja laatia työsopimus. Työluvan hakeminen aloitettiin jo marraskuussa 2016.
Helvi Klemetti kuvailee Zakia pienessä kylässä kasvaneeksi lammaspaimenpojaksi, joka tuntee luonnon ja osaa kulkea siellä. Myös Suomen metsissä nuori mies viihtyy mainiosti.
– Zaki on rauhallinen ja kohtelias, hyvin vastavuoroinen. Kun viestittelimme Kabuliin ja kysyimme mitä kuuluu, hän aina vastasi: "Kiitos, hyvää kuuluu. Mitä teille kuuluu", Helvi kertoo ja miettii miten sellaisessakin tilanteessa Zaki muisti heitä.
Kohteliaita ja työhön tarttuvia
Helviltä nuoret miehet keräävät ainoastaan kehuja.
– Kaikki pojat ovat todella kohteliaita ja työtä pelkäämättömiä. Viime vuosina he ovat poimineet myös mustikoita ja puolukoita satoja litroja.
Paikalliset ovat ottaneet uudet asukkaat pääsääntöisesti hyvin vastaan. Syksyisin kerätyt marjat ovat myös lähentäneet suhdetta loimaalaisiin.
Zakin palattua takaisin Suomeen, oli Turun tragedia juuri tapahtunut.
– Muutamat ihmettelivät, miksi iloitsette, kun toiset surevat, Klemetti kertoo, mutta toteaa samaan hengenvetoon tämän kuulleen vain harvan suusta.
– Tämä on meille ainutlaatuinen tarina!
"Asiat ovat uusia myös viranomaisille"
Helvi Klemetti mieltää, että moni suomalainen olisi kiinnostunut ottamaan turvapaikanhakijoita myös kotiinsa asumaan, mutta jännittää byrokratiaa. Hän painottaa avunannon merkitystä, vaan muistuttaa myös että turvapaikanhakijatkin ovat yksilöitä. Jokainen tapaus tulisi punnita omanaan.
– Asiat ovat uusia myös viranomaisille, Klemetti pohtii.
Hänen mukaansa viranomaisten toiminnassa on havaittavissa alueellisia eroja. Klemetti mieltää, että palveluihin vaikuttaa myös oma aktiivisuus. Helvi Klemetin toiveissa onkin, että viranomaisten toiminta tulevaisuudessa selkeytyisi.