Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäsäästöt ensi vuodelle ovat 75 miljoonaa euroa, kertoo uusi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie MTV:n Uutisextrassa.
Kulttuuriala on ollut pitkään huolissaan leikkauksien vaikutuksista. Hallitus jatkaa säästöjen tekemistä näillä näkymin kevään kehysriihessä.
Suomen julkisen talouden velkaantumista on ilman lisäsopeutuksia hankala saada taittumaan.
Päätökset kulttuurin leikkauskohteista tehdään kevään kehysriihessä, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) haluaa jättää lasten palvelut säästöjen ulkopuolelle.
– Esimerkiksi lasten kulttuurista, kuten teatterikiertueista, ei ole tehty säästöjä. Se on hyvä linja. Sitä aion jatkaa. Valmistelu on vasta alkuvaiheessa. Tähtäin on siinä, että pystyisimme kevään aikana saamaan ne linjaukset (leikkauksista), Talvitie kertoo Uutisextran haastattelussa.
Ministeri sanoo käyvänsä lähiaikoina keskustelua kulttuurin tekijöiden kanssa vallitsevasta hankalasta tilanteesta.
– Ymmärrän kulttuurialan tilanteen hyvin. Takana ovat hankalat koronavuodet. Valtio tukee kuitenkin edelleen luovaa alaa 500 miljoonalla eurolla. Olen valmis käymään dialogia seuraavan kuukauden aikana, jotta saan lisänäkemyksiä. On löydettävä vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja. Se on vaikeata, kun monia säästöjä on jo tehty, Talvitie pohtii.
Talvitie on ehtinyt olla ministerinä muutaman viikon. Hänen edeltäjänsä Sari Multala (kok.) siirtyi ilmasto- ja ympäristöministeriksi sen jälkeen, kun Kai Mykkänen (kok.) lähti Espoon kaupunginjohtajaksi.
Korkeakoulutavoite karkaa
Suomen tavoitteena on ollut pitkään, että nuorista aikuisista noin puolet olisi korkeakoulutettuja vuonna 2030.
Nyt tämä tavoite on karkaamassa.
– Edelliset hallitukset ovat tehneet toimenpiteitä. Ne eivät kuitenkaan riitä. Emme tilastotietojen perusteella saavuta 2030 mennessä sitä, että joka toinen nuori aikuinen olisi korkeakoulutettu, Talvitie harmittelee Uutisextrassa.
Tiede- ja kulttuuriministeri korostaa, että osaaminen on Suomen kaltaisen vientivetoisen talouden elinehto.
Osaamista saadaan lähinnä koulutuksen kautta.
– Tämä on tulevaisuuden kannalta aivan keskeisin asia. Haluamme jatkossakin olla hyvinvointivaltio, Talvitie sanoo.
Nykyinen hallitus yrittää paikata tilannetta esimerkiksi kieltämällä jatkossa kahden tai useamman koulutuspaikan pitämisen aktiivisena samaan aikaan.
– Meillä on vajaat 9 000 henkilöä, joilla on kahteen tai useampaan tutkintoon samaan aikaan opinto-oikeus. Heidän tilanteeseensa emme voi puuttua. Mietinnässä on, että jatkossa yhdellä henkilöllä olisi vain yksi korkeakoulupaikka. Laskelmien mukaan se vapauttaisi tuhat aloituspaikkaa nuorille.
– Tutkintoja voisi suorittaa useamman peräkkäin, muttei samaan aikaan, Talvitie täsmentää.
Kehysriihessä paljon pelissä
Huhtikuun kehysriihessä pitää Talvitien mielestä miettiä, miten korkeakoulujen rahoitusta vahvistetaan.
Hallituksen sisällä on sovittava, miten nykyistä rahoitusta kohdennetaan. Satsaukset korkeakoulutukseen ovat todennäköisesti pois jostakin muusta.
Tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie ei kannata kansanedustaja Henrik Vuornoksen (kok.) ajatusta siitä, että ammatillisesta koulutuksesta saataisiin siirrettyä rahoitusta korkeakouluille.
– Ammatillinen koulutus on kokenut jo kovia leikkauksia. Siellä on tehty myös hyviä ratkaisuja, jotta nuoria ei kouluteta aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Koko koulutuspolun on kuitenkin oltava kunnossa, jotta myös ammatillisesta koulutuksesta voidaan siirtyä korkeakoulutuksen pariin, Talvitie sanoo.