Korkeakoulujen pakolliset ensikertalaiskiintiöt ovat laittaneet hakijat miettimään hakukohteitaan yhä tarkemmin.
– Siinä, että osallistuuko pääsykokeeseen ja varsinkin siinä, että ottaako opiskelupaikan vastaan, varmasti harkitaan aiempaa tarkemmin, sanoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö.
Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) ja Helsingin yliopistossa on havaittu sama ilmiö.
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:ssa kiintiöt ovat myös lisänneet opiskelupaikoilla "pelaamista", kertoo TAMK:n vararehtori Marja Sutela.
– Ihan näilläkin, jotka ovat ensikertalaisia ja pyrkineet ensisijaiseen hakukohteeseensa, on tapahtunut sitä, etteivät ota paikkaa vastaan, hän toteaa.
Koulupaikoilla kikkaillaan
Kiintiöitä vastustavan Suomen ylioppilasliitto SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme allekirjoittaa Sutelan huomion opiskelupaikoilla pelaamisesta. Opiskelijat eivät välttämättä ota paikkaa vastaan, jos se ei ole ehdoton suosikki.
– Ja sitten pyritään myös kikkailemaan siinä, ettei haeta ehkä niin moneen paikkaan kuin aiemmin, jotta tarjottaisiin sitä paikkaa, mihin oikeasti halutaan.
Helsingin yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Sini Saarenheimo ei yllättyisi, jos kiintiöt lisäisivät välivuosien viettämistä. Opinto-ohjaajilta saamiensa tietojen ja omien havintojensa perusteella Saarenheimo väittää näin jo käyneen erityisesti ruotsinkielisten hakijoiden kanssa. He suuntaavat Ruotsiin.
– Tavoitteena on, että kun on paremmin ehditty perehtymään ja valmistautumaan, sitten vasta käytetään se ensikertalaisuusvuosi Suomessa.
Opetusneuvos ja ryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen OKM:stä suhtautuu "vadelmavenepakolaisiin" hieman skeptisemmin.
– Ehkä olen liian tutkimukseen orientoitunut ihminen, mutta haluaisin vähän vahvempia näyttöjä ja statistiikkaa. Mutta totta on se, että jos katsoo tilastoja, niin erityisesti Ruotsiin lähteneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Siihen on varmasti monia syitä.
