Korkeakoulujen pakolliset ensikertalaiskiintiöt ovat laittaneet hakijat miettimään hakukohteitaan yhä tarkemmin.
– Siinä, että osallistuuko pääsykokeeseen ja varsinkin siinä, että ottaako opiskelupaikan vastaan, varmasti harkitaan aiempaa tarkemmin, sanoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö.
Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) ja Helsingin yliopistossa on havaittu sama ilmiö.
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:ssa kiintiöt ovat myös lisänneet opiskelupaikoilla "pelaamista", kertoo TAMK:n vararehtori Marja Sutela.
– Ihan näilläkin, jotka ovat ensikertalaisia ja pyrkineet ensisijaiseen hakukohteeseensa, on tapahtunut sitä, etteivät ota paikkaa vastaan, hän toteaa.
Koulupaikoilla kikkaillaan
Kiintiöitä vastustavan Suomen ylioppilasliitto SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme allekirjoittaa Sutelan huomion opiskelupaikoilla pelaamisesta. Opiskelijat eivät välttämättä ota paikkaa vastaan, jos se ei ole ehdoton suosikki.
– Ja sitten pyritään myös kikkailemaan siinä, ettei haeta ehkä niin moneen paikkaan kuin aiemmin, jotta tarjottaisiin sitä paikkaa, mihin oikeasti halutaan.
Helsingin yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Sini Saarenheimo ei yllättyisi, jos kiintiöt lisäisivät välivuosien viettämistä. Opinto-ohjaajilta saamiensa tietojen ja omien havintojensa perusteella Saarenheimo väittää näin jo käyneen erityisesti ruotsinkielisten hakijoiden kanssa. He suuntaavat Ruotsiin.
– Tavoitteena on, että kun on paremmin ehditty perehtymään ja valmistautumaan, sitten vasta käytetään se ensikertalaisuusvuosi Suomessa.
Opetusneuvos ja ryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen OKM:stä suhtautuu "vadelmavenepakolaisiin" hieman skeptisemmin.
– Ehkä olen liian tutkimukseen orientoitunut ihminen, mutta haluaisin vähän vahvempia näyttöjä ja statistiikkaa. Mutta totta on se, että jos katsoo tilastoja, niin erityisesti Ruotsiin lähteneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Siihen on varmasti monia syitä.
VIP-korttia vilautetaan silti harvoin
Opetushallituksen erityisasiantuntija Väistön mukaan kuluneen kahden vuoden aikana suurin osa noin 50 000 koulutuspaikan hakijoista on ollut ensikertalaisia.
Hänen mukaansa juuri suuren ensikertalaismäärän takia kiintiöillä ei ole ollut vielä juuri merkitystä.
– Ensikertalaiset menestyvät joka tapauksessa niin hyvin, että heitä tulee sen kiintiön verran valituksi ilman VIP-kortin käyttöä eli että tulisi sen ensikertalaisstatuksensa vuoksi hyväksytyksi.
Kiintiöiden muista mahdollisista vaikutuksista on vaikea sanoa vielä mitään varmaa.
– Vaikutusten arvioimiseen tarvitaan syvällisempää arviointia, seurantaa ja muutaman vuoden jaksoa ennen kuin pystytään sanomaan, mikä olettettavasti johtuu juuri tästä ensikertalaiskiintiön olemassaolosta, kertoo Vuorinen.
Kauppakorkeakouluun pyrkivä Torniainen kehuu kiintiöitä
1:47
