Ennätysmäärä ihmisiä haki viime vuonna suojelua Suomesta, tahti ei juuri hyydy tänä vuonnakaan – "Historiallinen tilanne"

– Tarve vastaanottokeskusten kapasiteetin kasvattamiseen olisi ollut vielä voimakkaampaa, jos heillä ei olisi ollut mahdollisuutta majoittua yksityismajoituksessa, Haahtela sanoi.

Ukrainasta tuli Suomeen poikkeuksellisen nopeasti poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Migrin mukaan poikkeuksellista aiempiin vuosiin verrattuna oli myös vastaanottokeskusten avaaminen eri puolille Suomea.

Tulijamäärä kohdistui viime keväänä voimakkaasti muualle Suomeen kuin pääkaupunkiseudulle, sillä monilla tulijoilla oli Suomessa jo ennestään verkostoja, joiden lähelle haluttiin asettua.

Sota on lisännyt myös venäläisten turvapaikanhakijoiden määrää

Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastui viime vuonna Suomeen kohdistuvaan maahanmuuttoon monin eri tavoin. Tilapäisen suojelun lisäksi se näkyi Migrin mukaan esimerkiksi erityisasiantuntijoiden määrissä.

Viime vuonna työnteko oli Migrin mukaan yleisin syy myönteiselle ensimmäiselle oleskelulupapäätökselle. Venäjältä siirtyi Suomeen jonkin verran työntekijöitä, erityisesti erityisasiantuntijoita perheineen. Tähän on Migrin mukaan vaikuttanut muun muassa monen suomalaisyrityksen päätös siirtää toimintojaan Suomeen.

Myös venäläisten turvapaikanhakijoiden määrä nousi selvästi viime vuonna, joskaan tilanne ei ollut läheskään samankaltainen kuin ukrainalaisten tulossa Suomeen.

– Kun sota alkoi maaliskuussa, tulijamäärät (Venäjältä) kasvoivat, ja kun liikennepano tuli voimaan syksyllä, tulijoiden määrä kasvoi taas, Haahtela kertoi.

Haahtelan mukaan venäläisten turvapaikanhakijoiden osalta on kuitenkin nopeasti palattu entisen kaltaisiin maltillisempiin lukemiin.

Migrin arvion mukaan venäläisiä turvapaikanhakijoita hakeutuu tänä vuonna Suomeen suurin piirtein yhtä paljon kuin viime vuonna.

– Puhutaan 1 000–1 500 ensimmäisen turvapaikkahakemuksen kokoluokasta. Mutta tilanne voi muuttua nopeasti, jos tulee muutoksia Venäjällä, Haahtela sanoi.

Haahtelan mukaan on vaikeaa spekuloida, lisäisikö uusi mahdollinen liikekannallepano Venäjällä venäläisten turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa. Hänen mukaansa EU:n yhteinen linjaus asian suhteen ei vielä ole valmis.

– EU:n alueella nyt päivitetään sitä, että millä perustein Venäjältä tuleville voidaan turvapaikka myöntää.

Tänä vuonna Suomeen saapunee kymmeniä tuhansia tilapäisen suojelun hakijoita

Migri uskoo Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa näkyvän Suomeen tulijoiden määrässä myös tänä vuonna. Migrin arvion mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna noin 30 000–40 000 tilapäisen suojelun hakijaa.

–  Ennakoidaan, että vuonna 2023 kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden määrä Euroopassa jatkuu edelleen korkealla tasolla. Suurin osa suojelua hakevista on ukrainalaisia, Haahtela sanoi.

Haahtelan mukaan on kuitenkin vaikeaa tehdä kovin täsmällistä ennustetta siitä, paljonko ukrainalaisia tänä vuonna saapuu Suomeen. Tilapäisen suojelun tarve riippuu siitä, miten sota etenee ja missä kunnossa Ukrainan infrastruktuuri on.

Migri ilmoitti aiemmin tammikuussa jatkaneensa Ukrainasta paenneiden oleskelulupia automaattisesti kevättalveen 2024 asti. Yleensä kaikkiin oleskelulupiin pitää hakea itse jatkoa.

Ukrainasta paenneiden oleskelulupakortit ovat nekin voimassa 4.3.2024 asti. Tällä kortilla voi todistaa oleskelun laillisuuden ja esimerkiksi työnteko-oikeuden.

Vuoden verran Suomessa oleskeltuaan ukrainalaiset voivat halutessaan hakea myös kotikuntaa. Tämä on tulossa monen osalta ajankohtaiseksi maaliskuussa.

– Siinä kohtaa voi olla, että osa ukrainalaisista siirtyy kuntalaisiksi ja osa ei siirry. Jos kuntalaiseksi siirtyy, niin asuminen ja eläminen täällä muuttuvat. Sitten on kuntalaisen palvelut, velvollisuudet ja oikeudet kuten kaikilla kuntalaisilla, Haahtela kertoi.

Kuntalaiseksi siirtyessä henkilö poistuu Migrin vastaanottojärjestelmän piiristä. Tällä hetkellä on vielä hankala arvioida, minkä suuruiseksi vastaanottokeskusten tarve muodostuu tänä vuonna. Haahtelan mukaan Migrissä on varauduttu sekä kapasiteetin hallittuun vähentämiseen, että sen kasvattamiseen.

Lue myös: Maahanmuutto kasvatti hieman Suomen väkilukua