Energiavirasto ottamassa kantaa saamiinsa lukuisiin kanteluihin sähkön hinnoittelusta – "onko 450 prosentin hinnankorotukselle mitään perusteita?"

– Lisäksi Energiavirastoon on saapunut kysymyksiä siitä, millä tavoin näiden tietojen pitää olla julkisia sähkömarkkinalain perusteella. On haluttu selvennystä, mitä julkinen tässä yhteydessä käytännössä merkitsee.

Johtava asiantuntija Jukka Kaakkola KKV:stä sanoo, että myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston kannalta Energiaviraston ratkaisut asiassa "tulevat ehdottomasti tarpeeseen".

– Suomessa on tulkinnanvaraisuutta siitä, millaista toimitusvelvollisuustuotetta sähkön vähittäismyyjien pitää kuluttajille tarjota. On hyvä, että Energiavirasto lyö sen nyt sitten lopullisesti lukkoon.

Laaja päätösvalta myyjällä

Sähkön vähittäismyynnin yhtiöillä on ollut erilaisia tulkintoja siitä, mitä laki toimitusvelvollisuudesta edellyttää.

Jotkut vähittäismyyjät ovat katsoneet, että toimitusvelvollisuustuotetta ei tarvitse tarjota kaikkia yhtiön käytössä olevia kanavia myöten. Tuo voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimitusvelvollisuustuotetta tarjottaisiin nettitilausten yhteydessä mutta ei puhelimitse.

– On tietenkin vähän ongelmallista, jos sähköä myydään ikään kuin tiskin alta. Lain pykälässä sanotaan, että vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkönmyynnin hinnat. Toimitusvelvollisuuden hinnan pitäisi olla julkinen alusta lähtien, ja tulla selkeästi ilmi, Kaakkola sanoo.

Lue myös: Tämä kaikki tulee tietää sähkötuesta – nämä kysymykset ovat vielä auki: Mikä on senttimäärä ja korvausprosentti?

Kirjava käytäntö liittynee osaltaan siihen, että sähkön vähittäismyyjä saa itse päättää, mikä on heidän toimitusvelvollisuuden alainen tuotteensa. Jos yhtiö niin päättää, sillä voi olla toimitusvelvollisuus useissakin rinnakkaisissa tuotteissaan.

– Ei voi olla oikein, että sähköyhtiö muuttaa sopimukseni automaattisesti minulle täysin sopimattomaksi ilman täydellistä selontekoa sopimuksen sopivuudesta talouteeni, Energiavirastolle tulleessa tutkintapyynnössä todetaan.

Energiavirasto on lähettänyt ja lähettää selvityspyyntöjä niille sähkön vähittäismyyjille, joista se on saanut tutkintapyyntöjä.

– Jotkut yhtiöt ovat pyytäneet lisäaikaa selvityksilleen, ja niitä on myönnettykin, mutta vain muutamiksi viikoiksi. Odotamme ensimmäisiä vastauksia tammikuun aikana, Piilikangas kertoo.

Hänen mukaansa Energiavirasto tähtää siihen, että se antaa ratkaisut mahdollisimman pian.

Oman alueen tiedot nettisivulta

KKV:n Kaakkolan mukaan ei ole sinänsä yllättävää, että sähkösopimukset ovat nyt poikineet valituksia.

– Jos tuotteen hinta on nousemassa voimakkaasti – kuten sähkölle on käynyt – siihen liittyvien valitusten määrä kasvaa. Niillä haetaan perusteluja sille, onko hinnankorotus ollut oikeutettu.

Suomessa sähköä myy vähittäiskaupassa noin 60 yhtiötä, joten Energiavirastolle valituksia on nyt tullut niistä noin neljäsosasta. KKV:n Kaakkola ei yksilöi, kuinka paljon valituksia asiassa on heidän puolelleen tullut, koska päätösvalta linjauksista on Energiavirastolla.

Piilikangas painottaa, että verkkoalueen muilla vähittäismyyjillä ei ole sähkön toimitusvelvollisuutta.

– Kullakin verkkoalueella on vain yksi yhtiö, jonka on tarjottava toimitusvelvollisuustuote. Jos tuo yhtiö sitten esimerkiksi menee konkurssiin, toimitusvelvollisuus siirtyy toiselle alueella toimivalle vähittäismyyjälle.

Kuluttaja voi tarkistaa oman alueensa toimitusvelvollisen myyjän Energiaviraston nettisivuilta.

Vaikka Energiavirasto päättää tässä asiassa lain tulkinnan, se ei ratkaise yksittäisiä sopimusriita-asioita sähköyhtiön ja asiakkaan välillä. Esimerkiksi virheelliseen laskutukseen tai sopimusehtojen rikkomiseen liittyvissä riitatilanteissa apua saa kuluttajaneuvonnasta.