Helsinkiläinen Emma Wathén oli viemässä roskia kotinsa pihalle kompostiin, mutta törmäsikin täysin odottamattomaan näkyyn.
Emma oli tavalliseen tapaansa viemässä lajittelemansa kompostijätteet pihalle, kun huomasi kompostin ulkopuolella, vasemmalla laidalla, suuren mehiläisparven. Mehiläiset olivat rakentamassa kompostin kylkeen pesää.
– Kyllä siinä tuli aika scifi fiilis, Emma toteaa.
Emma kertoo tunnistaneensa lajin mehiläiseksi eikä esimerkiksi ampiaiseksi tai kimalaiseksi, joten ei pelännyt niitä.
– Enemminkin se kiehtoi minua, tuli vähän epätodellinen tunne. Miksi mehiläiset käyttäytyvät näin?
Emma palasi kotiinsa ja katsoi netistä, mitä tilanteessa tulisi tehdä. Vielä eilen mehiläisiä ei ollut kompostilla.
Mehiläistarhaaja riensi apuun
Emma löysi netistä mehiläishoitajien liiton parvipuhelimen, josta tarhaaja riensi apuun.
– Mehiläiset olivat tässä lyhyessä ajassa muotoutuneet enemmän pallomaiseksi rakennelmaksi, Emma kertoo.
Mehiläishoitaja Aulis Ignatius tuli nopeasti paikalle. Hän oli pukeutunut suoja-asuun ja toi mukanaan siirtopesän, johon mehiläiset laitettiin.
– Tällaisessa siirtämisessä hellävarainen käsittely on tärkeää. Mehiläiset seuraavat kuningatarta, sillä se erittää feromonia työmehiläisille. Työmehiläiset haluavat myös suojella kuningatarta. Siksi kuningatar kannattaa siirtää ensin.
Ignatius siirsi ensin mehiläiset käsin, mutta laittoi lopuksi laatikon myös kompostipesän vierelle ja mehiläiset siirtyivät itsestään kuningatarta seuraten.
0:23
Lue myös: Jos haaveilet muhkeasta marjasadosta, älä tapa kevään ensimmäistä kimalaista
Miksi mehiläiset käyttäytyvät näin?
Lämmin kevät innostaa mehiläisiä parveilemaan.
– Lämpimän sään lisäksi myös harrastuksen suosion kasvu vaikuttaa parvien määrään.
Kaikki tarhurit eivät myöskään hallitse kaikkia konsteja parveilun ehkäisemiseksi, pesää on osattava lukea.
Parvi voi olla vaikuttava näky ja pitää korvia huumaavaa ääntä.
Lue myös: Kannattaako hyttysiä huitoa? Kyllä, se voi karkottaa ne - mutta varo, ne myös muistavat sen
Parveilu on mehiläisten lisääntymistapa
Ignatiuksen mukaan mehiläiset parveilevat, eli kuningatar lähtee pesästä työmehiläisten kanssa ja perustaa uuden yhdyskunnan jonnekin muualle. Parveilu ajoittuu yleensä alkukesään.
– Parveilu on mehiläisen luontainen tapa lisääntyä.
Yleensä pesässä on liian paljon mehiläisiä, minkä vuoksi feromonien leviäminen estyy. Siksi työmehiläiset alkavat rakentaa emokennoja uuden kuningattaren syntymää varten.
Mehiläiset tarkkailevat säätä ja oikealla hetkellä ne kiihottavat parven lähtöön tanssimalla. Iso osa yhdyskunnasta syö vatsansa täyteen hunajaa ja lentää pois. Vanha emo lähtee etsimään uutta pesää parven mukana.
Jos parvi ilmestyy omaan pihaan, kannattaa soittaa mehiläistarhaajalle. Ignatiuksen tavoin hän ottaa parven talteen.
Lue myös: Ympäristötoimittajan kommentti: Luonto köyhtyy – nyt olisi syytä olla huolissaan
Rakas harrastus monelle
Ignatius otti pesän mukaansa kotiinsa, jossa hänellä on tarhamehiläisiä. Ignatius kävi viisi vuotta sitten mehiläiskurssilla, jonka jälkeen innostui harrastuksesta.
Mehiläistarhaaja saa mehiläispesistä hunajan lisäksi mehiläisvahaa ja siitepölyä.
Suomessa on jonkin verran myös villejä tarhamehiläisyhteiskuntia, mutta ne harvemmin selviävät Suomen talvista.
Mehiläinen on tärkeä pölyttäjä. Se lisää hedelmäpuiden, luonnonkasvien ja marjojen satoa.
– Tarhamehiläisten puuhia on kiinnostava tarkkailla, ja pihan omenapuut tykkäävät. Naapurit ja koko asuinalue tästä kai eniten hyötyvät, Ignatius nauraa.
3:01
