Seiväshypyn tuore Euroopan mestari Wilma Murto on ollut viimeisen vuorokauden ajan melkoisessa pyörityksessä. Uudella hulppealla Suomen ennätyksellä 485 kullan vienyttä Murtoa juhlistettiin tänään Münchenissa hänen kunniakseen järjestetyssä mitalikahvijuhlassa.
Edellinen yleisurheilun arvokisoissa kultaa voittanut suomalaisnainen oli Heli Rantanen Atlantan olympialaisissa vuonna 1996. Ei ihme, että tapahtuneen merkitys on urheilijallekin vielä hiukan sumun peitossa.
– Ehkä se tuosta pikkuhiljaa kirkastuu omaankin mieleen, millainen ilta eilen oli. Ei vielä täysin, mutta sitä kohti. Aika erikoinen vuorokausi, Murto pohti MTV Urheilulle torstaina alkuillasta.
Hyppääjän puhelin on vilkkunut villinä. Onnitteluviestejä on sadellut joka puolelta. Muiden ihmisten suhde omaan urheilemiseen on ehtinyt hätkähdyttää.
– Tosi häkeltynyt olo siitä, miten omat urheilusuoritukset vaikuttavat muihin ihmisiin ja millaisia kokemuksia ne ovat myös muille. Se tuntuu tosi hämmentävältä, kun sitä tekee kuitenkin ensisijaisesti itselle, mutta totta kai tuntuu hienolta tarjota muille elämyksiä. On ollut pysäyttävää lukea viestejä, joita olen saanut. Se on hämmentävää. Urheileminen on omaa arkea ja omaa duunia, mutta ihmiset elävät mukana. Se on iso mauste.
Kultajuhlat tuntuvat samaan aikaan vieraalta ja upealta. Ne eivät joka tapauksessa ole ohi vielä hetkeen.
– Osaltaan raskasta, mutta positiivista. Ei se haittaa, että hiukan väsyttää. Ehkä häkeltynyt on oikea sana kuvaamaan, millainen hulabaloo tämä on, eikä se varmaan ihan heti lopukaan. Hienolta tuntuu. Kyllä tässä prosessoimisessa menee varmaan muutama päivä tai viikko, Murto hymyili.