Millainen kansalaistottelemattomuus on sallittua? Katso kansanedustajien yhteenotto: "Ei voi olla niin, että yksilö voi itse päättää, mitä poliisin käskyjä päättää noudattaa"

10:07
Kansalaistottelemattomuus – aktiivisuutta vai laittomuutta? Keskustelijoina kansanedustajat Anna Kontula ja Antti Häkkänen.

Kansalaistottelemattomuus on noussut jälleen keskusteluun viime viikonloppuna Helsingin keskustassa järjestetyn Convoy Finland -mielenilmauksen jälkeen. Tapahtumaan osallistuneet tukkivat liikennettä eduskuntatalon edessä muutaman päivän aikana. 

Lisäksi poliisi otti kiinni kymmeniä ihmisiä epäiltynä niskoittelusta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Aiemmin lain rikkomisesta omien tavoitteiden edistämiseksi on puhuttu Elokapina-liikkeen protestien kohdalla. 

MTV:n Uutisaamussa aiheesta keskustelivat kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Antti Häkkänen (kok.).

Kysymykseen kansalaistottelemattomuuden tarpeellisuudesta Kontula toteaa, että demokraattiset yhteiskunnat olisivat hyvin erilaisia ja vähemmän vapaita, jos kansalaistottelemattomuutta ei olisi keinovalikoimassa. Hänestä pitää myös pystyä hahmottamaan kansalaistottelemattomuuden kaksi eri ulottuvuutta eli laillinen ja eettinen puoli.

– Kansainvälisessä oikeudessa on katsottu monessa kohdassa, että mielenosoitusoikeus on niin vahva, että edes poliisilla ei ole oikeutta puuttua, jos mennään lain rikkomisen puolelle. Tai ainakin poliisin oikeudet ovat rajoitetumpia kuin jos sama laittomuus toteutettaisiin muulla perusteella, Kontula toteaa. 

1:01
Minuutin video näyttää mielenosoituksen eskaloitumisen: Lumipalloja ratsupoliiseja kohti

Perusoikeudet taattu, ei oikeutta rikkoa lakia 

Häkkänen ei perustelua ymmärrä, sillä Suomen kaltaisessa maassa oikeus mielenosoituksiin ja muut perusoikeudet on lailla taattu ja niiden toteutumista valvotaan. Laki sallii kokoontumisen ja mielenosoitukset hyvin laveasti.

– Perusteet, että pitäisi vielä lakiakin rikkoa oman mielenosoituksen turvaamiseksi, niin ne perusteet ovat aika ontot. Ei voi olla niin, että yksilö voi itse päättää mitä poliisin käskyjä tai lakeja hän päättää noudattaa tai jättää noudattamatta, sanoo Häkkänen.

Kontula nostaa esimerkiksi kansalaistottelemattomuudesta afroamerikkalaisten kapinoinnin rotusortoa vastaan sekä suomalaisten eläinaktivistien tunkeutumiset tiloille kuvaamaan eläinten huonoa kohtelua. Kyse on selkeästi laittomuudesta, mutta historiallisesti se on ollut välttämätöntä muutosten aikaansaamiseksi.

– Silti voisin kuvitella, että 40 vuoden kuluttua joku sen aikainen ”Häkkänen” voisi kommentoida sen olleen ihan erilaisten sääntöjen ja perustuslain aikaa. Silloin oli hyväksyttävää rikkoa lakia mutta ei enää, argumentoi Anna Kontula.

– On erikoinen perustelu, että itse tulkittujen yhteiskunnallisten ongelmien perusteella saisi lähteä lakeja rikkomaan. Meillä on valvonta, joka joko toimii tai ei toimi. Ei sen perusteella voi lähteä toisen pihalle tekemään tarkastuksia, vastaa Häkkänen.

Demokratia rappeutuu ilman ulkoparlamentaarisuutta

Keskustelijat olivat eri mieltä myös siitä, onko kansalaistottelemattomuus ulkoparlamentaarista päättäjien painostamista. Kokoomuksen Häkkäsen mielestä siinä rikotaan demokratian ydintä. Kansan valitsemien edustajien säätämiä lakeja pitää noudattaa.

– On hyvin lapsellista ajatella, että edustuksellinen demokratia on yhtä kuin koko demokratia. Se on vain pieni osa koko kenttää ja järjestelmää. Jos mukana ei ole ulkoparlamentaarisia elementtejä, se on myös rappeutunut demokratia, vastaa Anna Kontula.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja