Helsingin poliisi on antanut tänään selvityksensä Poliisihallitukselle Elokapinan mielenosoituksesta Valtioneuvoston linnan luona lokakuun 8. päivä.
Mielenosoituksen aikana poliisi otti kiinni yli 50 mielenosoittajaa Valtioneuvoston linnan edustalta turvallisuusuhkaan vedoten.
Lue tausta: Toimiko poliisi puolueettomasti Elokapinaa kohtaan? Tutkija: "Kun katsotaan toimintaa vuoden ajalta, syntyy vaikutelma vastakkainasettelusta"
Poliisihallitukselle annetussa selvityksessä on kerrottu seikkaperäisesti, millä perustein mielenosoitustilanteessa on toimittu ja poliisilaitoksen johto on antanut saatujen selvitysten perusteella asiasta oman jälkikäteisen arvionsa, apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen toteaa tiedotteessa.
Poliisihallitus pyysi selvitystä kolmeen kysymykseen. Helsingin poliisi on koonnut vastaustensa keskeiset seikat tiedotteeseen.
Näin Helsingin poliisi perustelee toimintaansa. Tiedotteen alla olevia kysymys-vastaus -tekstejä ei ole muokattu.
Miksi mielenosoitus päätettiin?
Mielenosoitus alkoi 8.10.2021 noin kello 10.38 Valtioneuvoston linnalla. Osa mielenosoittajista kahliutui etuoviin metalliketjuin sekä U-muotoisella metallilukolla. Ovien edustalla mielenosoittajat olivat kahliutuneet toisiinsa metalliputkin.
Mielenosoitus päätettiin noin kello 13.37. Poliisilaitos katsoo, että saadun selvityksen mukaan mielenosoituksen päättämiseen on ollut lailliset perusteet. Mielenosoittajille annettiin mahdollisuus muuttaa toimintaansa sellaiseksi, joka voitaisiin kokoontumisvapautena turvata. Mielenosoituksen päättäminen koski käytännössä vain Valtioneuvoston linnan pääsisäänkäyntien hallintaa ja tukkimista. Vain tiettyä keinoa rajoitettiin. Asiaan vaikutti osaltaan myös alueen haltijan pyyntö mielenosoituksen siirtämisestä tai purkamisesta Valtioneuvoston linnan sisäänkäynneiltä.
Muilta osin poliisi turvasi kokoontumisvapauden käyttämistä. Osa poistumiskäskyä noudattaneista henkilöistä aloitti uuden mielenosoituksen Valtioneuvoston linnan ympäristössä. Sisäänkäynneistä etäämmällä järjestettyyn mielenosoitukseen ei puututtu, koska keinot olivat hyväksyttäviä.
Miksi joidenkin mielenosoittajien kiinniotto kesti yli 24 tuntia?
Rikosperusteisesti kiinniotettuja henkilöitä on esitutkinnassa epäilty törkeästä julkisrauhan rikkomisesta, kokouksen estämisestä ja niskoittelusta poliisia vastaan. Riippumatta käsillä olevan asian rikosnimikkeistä vapaudenmenetyksen keston olisi tullut olla tässä asiassa mahdollisimman lyhyt.
Asiaan liittyen on tilanneorganisaation aikana ja jälkikäteen pyydetty konsultaatiota asiaan määrätyltä aluesyyttäjältä.
Asian tutkinta on kesken, eikä poliisilaitos ota kantaa rikosnimikkeisiin. Poliisilaitos kuitenkin toteaa yleisellä tasolla käsityksenään, että asiassa on rikosnimikkeiden täyttymisen osalta myös tulkinnanvaraiseksi katsottavia seikkoja. Asia etenee esitutkinnan valmistumisen jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan.
Mihin tietoihin viestintä on kulloinkin perustunut ja onko se ollut asianmukaista?
Operaation johtaja on todennut tilannearvioon ja sen taustalla olleisiin seikkoihin pohjautuen, että mielenosoitus muodosti Valtioneuvoston linnaan ja sen sisällä olleisiin suojattaviin henkilöihin kohdistuvan turvallisuusuhan.
Tapahtuma-aikaan on viestitty asiassa sillä hetkellä tehdyn arvion perusteella. Jälkikäteen on voitu todeta, että mielenosoitus ei ole muodostanut konkreettista turvallisuusuhkaa. Tapahtuma-aikaan julkaistuissa tiedotteissa käytetyissä sanavalinnoissa on osittain epäonnistuttu. Poliisilaitoksen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota viestinnän yhteydessä käytettäviin sanavalintoihin.
Kehittämisen paikka
Poliisin mukaan selvityksen aikana nousi asioita, joita Helsingin poliisilaitoksen tulee kehittää omassa toiminnassaan.
Poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan poliisin on kehitettävä entisestään muun muassa viranomaisten välistä yhteistyötä, tarkasteltava toimintamalleja ja rajapintoja.
– Viestinnässä meidän tulee olla entistäkin tarkempia, minkälaisia sanamuotoja käytämme ja missä ja millä tavoin viestimme. Viestinnän tulee olla selkeää, oikea-aikaista ja luotettavaa.
– Kolmanneksi meidän on jatkossa kiinnitettävä huomiota tutkintatoimien riittävään resursointiin, jotta tutkintatoimet voidaan hoitaa viipymättä, eikä vapaudenmenetys kestä pidempään kuin on välttämätöntä, Aapio toteaa tiedotteessa.