Elintarviketeollisuus hämmästelee: Miksi hanavettä verotetaan?

Makeisten ja jäätelöiden osalta makeisveroista luovutaan vuonna 2017. Tähän johti teollisuuden kantelut EU-komissiolle, joissa veroa syytettiin kilpailua vääristäväksi. Vero on 95 senttiä kilolta, joten halvat tuotteet kärsivät suhteessa kalliimpia enemmän.

Komissio on lausunut asiasta epävirallisesti ja olevansa teollisuuden puolella. Ongelma säilyy osittain, sillä hallitus ei aio luopua makeisverosta virvoitusjuomien osalta. 

– Siellä on paljon ongelmia. Kotimaisissa marjamehuissa, kun sinne tiivisteeseen lisätään vesi, niin vero kannetaan myös hanaveden osalta. Ja veron kohteena on myös täysin sokerittomat vedet, kertoo Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen. 

Veron määrä on 0,11 € tai 0,22 € per litra laimennettua mehua riippuen sokeripitoisuudesta. Jos puolen litran juomatiivistepullosta tulee yhteensä 5 litraa mehua, maksetaan virvoitusjuomavero tuon viiden litran, ei myydyn volyymin eli 0,5 litran mukaan. Jos sokeripitoisuus on >0,5g/l, maksetaan veroa 0,22 €/l.

Makeisteollisuuden mukaan happamassa puolukkamehussakin on luontaisesti sokeria yli 0,5g/l. Yksi närää herättänyt tuote ovat soijamaidot, sillä osa kuluttajista käyttää sitä tavallisen maidon korvikkeena. Hallitus onkin luvannut tarkistaa veron alla olevien tuotteiden piiriä. 

– Markkinoilla kilpailevat tuotteet ovat eriarvoisia. Virvoitusjuomilla on useita korvaavia tuotteita, jotka eivät ole verollisia. Esimerkiksi teet, kahvit ja maitotuotteet.

Vienti vauhdittuu

Liiton mukaan lähes viidennes elintarvikealan tuotteista on kärsinyt tavalla tai toisella makeisveron vaikutuksista. Muutoksen uskotaan näkyvän työllisyydessä.

– Tottakai, koska tämä edistää vientiä. Se helpottaa yrityksiä. Nyt päästään tasavertaiseen asemaan muiden ulkomaisten yritysten kanssa, jotka ovat kilpailemassa vientimarkkinoilla, Juutinen jatkaa. 

Makeiset ja jäätelöt ovat merkittäviä vientituotteita. Suklaa on toimitusjohtajan mukaan kuudenneksi suurin vientituoteryhmä. 

Myös hinnat tipahtavat. Valtiovarainministeriössä arvioidaan, että joidenkin tuotteiden osalta hinnat voivat jopa puolittua, mikäli verohuojennus kohdistetaan suoraan hintoihin.

Vero johtanut "keksikikkailuun"

Ministeriöstä muistutetaan, että makeisvero on sorsinut erityisesti kotimaista tuotantoa. 

– Tuontituotteet ovat yleensä suoraan sellaisenaan verotettavia lopputuotteita, kun taas kotimaiseen valmistukseen liittyy veroilmoittamisen lisäksi valmistus- ja varastointilupamenettelyt kirjanpitovelvoitteineen, kertoo valtiovarainministeriön hallitusneuvos Merja Sandell.  

– Tämä on aiheuttanut valtavasti hallinnollisia kuluja, jatkaa Juutinen.

Vero on aiheuttanut myöskin tietynlaista kikkailua eli tuotteita on muokattu verovapauden löytämiseksi.

– Onhan se selvää, että kun vero määräytyy tullinimikkeen mukaan, niin yritykset yrittävät löytää tuotteelleen verovapaan tullinimikkeen alle kuuluvan muodon. Se on markkinoilla normaalia kehitystä, sanoo Elintarviketeollisuuden johtaja Heli Tammivuori.

Sadan miljoonan euron menetys

Makeisten ja jäätelön verotuoton arvioidaan olevan tänä vuonna hieman yli 100 miljoonaa euroa. Tämän hallitus tulee korvaamaan esimerkiksi nostamalla vastaavasti jotakin haittaveroa, esimerkiksi tupakka- tai alkoholiveroa.

Teollisuuden puolelta heitettiin tänään jo alv-korotusta. Vaihtoehdot ovat auki, mutta ainakaan sokeriveroa ei ole tulossa – sen valtiovalta on hylännyt toteuttamiskelvottomana.