Sokerivero ei toteudu – ruoka- ja juoma-alan yritykset huojentuneita

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on hylännyt tänään niin sanotun sokeriveron.

Valiokunnan puheenjohtajan Timo Kallin (kesk.) mukaan syynä ovat EU:n kilpailusäännöt. Sokeriverolla tarkoitetaan tuotteiden sisältämän sokerin verottamista.

Sokeriveron kaltaista veroa ei ole käytössä muissa EU:n jäsenvaltioissa, vaan käytössä olevat terveysperusteiset verot kohdistuvat tiettyihin sokeripitoisiin tuotteisiin.  
Kalli kertoo, että valtiovarainministeriössä selvitetään, minkälaisella terveysperusteisella verolla sokerivero voitaisiin korvata.

Elintarvikeyritykset huojentuneita

Ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä ollaan huojentuneita valiokunnan päätöksestä. Niiden mukaan sokeriveron haitat olisivat olleet huomattavasti hyötyjä suuremmat.

– Sokerivero olisi haitannut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaa ja heikentänyt koko elintarvikeketjun työllisyyttä. Samoista syistä on tärkeää poistaa myös juoma-alaa haittaava virvoitusjuomavero, joka jää edelleen voimaan, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää toteaa liiton tiedotteessa.

"Elintarviketeollisuus ponnistelee vähentääkseen sokerin ja suolan määrää tuotteissa"

Tanhuanpään korostaa sitä, että ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä myös ruoka-alan yrityksille. Erityisesti lasten ja nuorten lihomiseen on puututtava.

Tanhuanpään mukaan elintarviketeollisuus ponnisteleekin jatkuvasti vähentääkseen esimerkiksi sokerin ja suolan määrää tuotteissa.

– Monien tavanomaisten tuotteiden rinnalle valmistetaan kevyitä vaihtoehtoja, ja pienten elintarvikepakkausten tarjontaa on lisätty. Yritykset panostavat myös ravitsemussuosituksiin nojaavaan markkinointiin.

ETL kaipaa tietoa myyntimääristä

Tanhuanpää toivoo, että jatkossa elintarviketeollisuus saisi tuotekehitystä varten tarkempaa tietoa elintarvikkeiden myynnistä. Tällä hetkellä koko elintarvikemarkkinan kehityksestä ei ole tietoa.

– Koko alan kattava markkinatiedon seurantajärjestelmä auttaisi suuntaamaan tuotekehitystä vielä paremmin. Se tukisi myös yhteiskunnallista päätöksentekoa muun muassa hyvinvointiin liittyvissä asioissa, Tanhuanpää uskoo. 

Lue myös:

    Uusimmat