Elinkeinoelämä haluaa Suomeen nelikaistaisia teitä – "Ruotsin malli olisi harkitsemisen arvoinen ratkaisu"

Lisärahoitus liikenneverkkoihin on elinkeinoelämän mukaan investointi Suomen tulevaisuuteen.

Suomen tavaraviennin arvo on vuodessa noin 60 miljardia euroa ja palvelujen viennin arvo noin 30 miljardia euroa.

Helsingin seudun, Turun, Satakunnan, Rauman, Tampereen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Oulun kauppakamarien teettämä selvitys kertoo elinkeinoelämän tarpeista.

WSP Finland on toteuttanut selvityksen marraskuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana.

Ohituskaistojen lisääminen erittäin tärkeää

Selvityksen mukaan ohituskaistojen lisääminen pääteille on erittäin tärkeää kuljetusten sujuvuuden, turvallisuuden ja energiatalouden vuoksi.

– Ruotsin mallin mukainen jatkuva ja määrävälein ohitusmahdollisuuden tarjoava 2+1-kaistaisuus olisi Suomen pääteillä harkitsemisen arvoinen ratkaisu, selvitys ehdottaa.

Liikennemäärän perusteella tarvetta on selvityksen mukaan myös 4-kaistaisille teille kaupunkiseuduilla mutta myös muualla Suomessa.

– Suuremmilla liikennemäärillä 4-kaistaisuutta tarvitaan sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.

Talvikunnossapidon korkea laatu on elinkeinoelämän mukaan kuljetusten täsmällisyydelle ja turvallisuudelle välttämätöntä.

– Sujuva ja energiataloudellinen liikenne on ilmaston kannalta parasta. Erikoiskuljetusten väylät ovat elinehto usealle teollisuusyritykselle, samoin erikoiskuljetuslupaprosessin toimivuus. Siltojen kantavuus on erityisen tärkeä erikoiskuljetuksille, selvitys listaa.

”Suomen parannettava alempaa tieverkkoa Ruotsin tapaan”

Alempi tieverkko on erittäin tärkeä muun muassa maa- ja metsätaloudelle, metsäteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja päivittäistavarakaupalle. Raaka-aineiden saanti on edellytys teollisuustuotannolle.

– Metsäteollisuudessa puun käsittely- ja varastoalueiden rajallisuus johtaa siihen, että raaka-ainetta tuodaan tuotantoon täsmällisesti tarpeen mukaan. Toimitusvarmuus on kriittinen tuotannontekijä, johon alemmalla tieverkolla on suuri vaikutus, selvitys painottaa.

Alemman tieverkon kunto heikkenee koko ajan.

– Suomessakin pitäisi Ruotsin tapaan tehdä toimenpiteitä alemman tieverkon parantamiseksi, koska se on erittäin merkityksellistä suurteollisuudelle. Metsäteollisuus on vientiala, joten alempi tieverkko palvelee globaalia vientiä ja on sen vuoksi Suomen kansantaloudelle tärkeä.

Selvityksen mukaan liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan.

– Jo nyt budjetin niukkuus on johtanut liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelkaan. Näin ei saa jatkua, vaan liikenneverkot on palautettava niiden tarkoitusta vastaavaan tilaan.

”Kehä IV tarvittaisiin jo nyt”

Kaupan tavaratuonti ulkomailta sekä kotimaan hankinta painottuvat pääkaupunkiseudulle.

Siten pääkaupunkiseudun ja sen kaikkien satamien saavutettavuus sekä sisäisen liikennejärjestelmän toimivuus ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä kaupan logistiikalle.

Kaupan tärkeimmät väylät muualle Suomeen ovat valtatiet 4 ja 3.

– Kehä IV olisi erittäin tärkeä poikittaisyhteys päivittäistavarakaupan logistiikalle. Sen toteutusta on kaavailtu vuoteen 2050, mutta se tarvittaisiin jo nyt. Kehä III on ruuhkautunut ja tilanne tulee vaikeuttamaan kaupan logistiikan sujuvuutta. Kaupan jakelu kattaa koko Suomen, jolloin osa jakelusta tapahtuu alemmalla tieverkolla. Myös alemman tieverkon ympärivuotinen toimivuus on taattava, selvitys vaatii.

Logistiikkakustannukset jopa 25 prosenttia liikevaihdosta

Teollisuuden ja kaupan alan yritysten logistiikkakustannukset Suomessa olivat vuonna 2017 yhteensä lähes 28 miljardia euroa.

Siitä noin 10 miljardia euroa oli markkinoilta ostettuja logistiikkapalveluja. Yritykset tuottivat itse logistiikkapalveluita noin 9 miljardin euron arvosta.

Varastoon sitoutuneen pääoman arvo oli runsaat 8 miljardia euroa.

Suomessa toimivan teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat 13-14 prosenttia liikevaihdosta. Suomen bruttokansantuotteen kokoon suhteutettuna teollisuuden ja kaupan alan logistiikkakustannukset Suomessa olivat vuonna 2017 noin 12,2 prosenttia.

– Ruotsissa liikenneverkko on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Suomessa, mikä parantaa Ruotsin kilpailukykyä Suomeen nähden ja tarjoaa vetovoimaisen vaihtoehdon sijaintimaaksi myös monelle suomalaisyritykselle, linjaa tuore Kestävää kilpailukykyä logistiikalla ja liikenneverkoilla -selvitys.

Suurin kustannuserä kuljetuskustannukset

Vuonna 2015 suurimman kustannuserän muodostivat kuljetuskustannukset, noin 40 prosenttia logistiikkakustannuksista. Kuljetuskustannusten jakautuminen kuljetusmuotojen mukaan vaihtelee suuresti yrityksittäin.

Kansainvälisille yrityksille merikuljetukset aiheuttivat 55 prosenttia kuljetuskustannuksista. Vientiyrityksillä vastaava osuus oli noin 27 prosenttia. Kotimarkkinayrityksillä noin 87 prosenttia kuljetuskustannuksista aiheutui kotimaisista tiekuljetuksista.

Suurten volyymien toimialoilla, kuten metallinjalostuksessa ja metsäteollisuudessa, logistiikkakustannukset voivat olla yli 25 prosenttia ja kuljetusten osuus jopa 10-20 prosenttia toimialan liikevaihdosta.