Elina, 55, kertoo pudonneensa tikkailta laatoittaessaan kylpyhuonetta – vakuutusyhtiön mukaan lonkan repeämä ja kuukausia myöhemmin yltyneet kivut eivät johdu työtapaturmasta: "Kulumia ei korvata"

Turmapäivänä Elina oli asentamassa kylpyhuoneen kaakeleita uuteen koulurakennukseen. Elettiin helmikuuta 2018. Elina oli kolmen ja puolen metrin korkeudessa ja alkoi laskeutua telineiltä alaspäin.

– Puolessatoista metrissä otin harha-askeleen ja tipahdin, Elina kertoo.

Hän ei arvannut tilanteen vakavuutta heti tapaturman satuttua.

– Pelästyin niin kovasti, etten ajatellut niinkään, miten siinä itse asiassa kävi. Nilkutin jalkaa, mutta ajattelin, että se vain venähti.

Kohtalokas valinta

Hän kertoo sinnitelleensä päivän loppuun, eikä lähtenyt lääkärille. Tätä kohtalokasta valintaa hän sai katua myöhemmin: vakuutuspäätökseen olisi näet saattanut vaikuttaa välitön lääkärissä käynti.

Elinan kivut yltyivät myöhemmin ja hän hakeutui työterveyslääkärille saman vuoden kesäkuussa. Särkylääkkeet eivät enää auttaneet.

– Menin työterveyslääkärille ja magneettikuvasta löytyi kuluma. Minulle sanottiin, että kulumia tulee iän myötä, eikä niitä korvata, sillä nehän eivät ole tapaturmaisia, vaan iästä johtuvia. Menin kuitenkin vielä TAYS:n ortopedille ja hän teki lähetteen eteenpäin 3D-magneettikuvaukseen. Siinä havaittiin myös kuluma, mutta sen lisäksi myös repeämä, joka oli tullut siitä putoamisesta, Elina kertoo.

"Enintään venähdys"

Vakuutusyhtiö kiistää lonkan vamman aiheutuneen työtapaturmasta.

– Mikäli teille olisi sattunut selvityksenne mukainen tapaturma, on se mekanismiltaan ja voimakkuudeltaan ollut suhteellisen lievä, josta on voinut syntyä enintään venähdystasoinen vamma, todetaan vakuutusyhtiön vastineessa.

Vakuutusyhtiön mukaan "vähäisen vamman" puolesta puhuu myös se, ettei Elina hakeutunut heti lääkärin hoitoon.

– Lääketieteellisen kokemuksen mukaan venähdysvamma paranee hoidottakin muutamassa viikossa ja olisi hoitoon mennessänne jo parantunut. Mikäli lonkkaanne olisi tullut jokin merkittävämpi vaurio tapaturmassa, olisitte hakeutunut viipymättä lääkärin vastaanotolle ja tapaturmasta olisitte maininnut lääkärille, vastineessa todetaan.

Rakennusliiton asianajaja puuttui tilanteeseen

– Labrumissa on edessä noin 1,5 senttimetrin matkalla repeämä kraniaalisesti – dislokaatiota ei ole, mutta vähäistä perilabraalista cystamuodostelmaa on nähtävissä muutaman millin kokoisena, lukee radiologian erikoislääkärin kirjoittamassa lausunnossa, joka on päivätty heinäkuulle 2018.

If pysyi kannassaan ja lopulta asiaan puuttui Rakennusliiton asianajaja, joka yritti hakea vakuutusyhtiön päätökseen muutosta.

– Sieltä tuli laput bumerangina takaisin, Elina sanoo turhautuneena.

– Se tässä on huvittavinta, että vakuutusyhtiöiden lääkärit kumoavat erikoislääkäreiden lausunnot potilasta näkemättä, hän jatkaa.

Elinalle sattui uusi työtapaturma

Lonkan hoidot ovat edelleen kesken, mutta niitä ei korvata vakuutusyhtiön puolesta. Elina jatkoi työntekoa turman jälkeen, mutta joulukuussa hänelle sattui myös toinen työtapaturma, jonka hän katsoo johtuvan vammautuneesta lonkasta.

– Olin tulossa portaikkoa alaspäin ja kaaduin kolmen alimman rappusen yli ja päädyin kyljelleni. Siitä aiheutui lonkkaan uusi repeämä. Olkapäästä vioittui kaksi jännettä.

Tällä kertaa Elina kiiruhti heti lääkäriin, mutta jälleen kerran hänen vammansa katsottiin "kulumista johtuvaksi".

Vakuutusyhtiö selvittelee verotietoja yhä

Tällä kertaa Elinalle luvattiin sairauspoissaolon ajalta korvausta, mutta päätös on toistaiseksi jäissä, sillä If selvittelee Elinan verotietoja.

– Sanottiin, että tarvitaan verotiedot vuodesta 2016 asti. Toimitin verotiedot Ifille, mutta vieläkään ei ole päätöstä syntynyt.

If on toistaiseksi korvannut Elinalle vain olkapäävammasta syntyneet kaksitoista ortopedikäyntiä. Hän ei ole saanut korvausta sairauspoissaoloista, eikä esimerkiksi asuntolainansa lyhennyksistä sairausloman ajalta. Lonkkavammasta ei ole korvattu mitään.

– Viimeksi kun olin ortopedillä olkapään vuoksi, vastaanottovirkailija totesi, että Ifiltä on tullut viesti, ettei käyntejä enää korvata.

Työnantaja on näreissään

Elinan työnantaja oli panostanut vakuutuksiin ja ottanut työntekijöilleen laajat vakuutukset, jotka kattoivat myös vapaa-ajan tapaturmat. Elinan mukaan hänen työnantajansa on enemmän kuin harmissaan.

– Työnantaja on nyt sanonut, että hän kilpailuttaa vakuutusyhtiöt ja aikoo vaihtaa yhtiötä. Kyllä siinä puhutaan valtavista summista, kun meitäkin on melkein kolmekymmentä työntekijää. Turha niitä vakuutuksia on maksaa, kun mitään ei korvata, Elina puuskahtaa.

Elina on ollut tammikuusta lähtien sairauspäivärahan varassa.

– Sairauslomaa on nyt 8. maaliskuuta asti, mutta kyllä sitä joutuu jatkamaan. En ole vielä työkykyinen.

Elina aikoo valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle

Elina ei ole luovuttanut ja myös hänen äitinsä on ollut aktiivisesti mukana taistelussa. Seuraavasta askeleesta he ovat jo sopineet: kantelu If:stä tehdään eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Huomenna menen sitä paperia rustaamaan, Elina toteaa tomerasti.

Hän toivoo vielä tulevansa työkykyiseksi.

– Pidän itseäni ikäisekseni hyväkuntoisena, kun pystyn kuitenkin laatoitustyössä olemaan. En halua kotiin jäädä, Elina naurahtaa.

Näin vakuutusyhtiö kommentoi

MTV Uutiset on tutustunut Elinan saamiin vakuutuspäätöksiin sekä lääkärien lausuntoihin ja päätöksiin sairauslomista. Vakuutusyhtiö ei voi kommentoida yksittäistä asiakastapausta. If:ltä kuitenkin kerrotaan, että se ei vaikuta korvaamispäätökseen, vaikka työtapaturmaan joutunut henkilö ei välittömästi hakeutuisikaan lääkärin hoitoon.

– Mikäli henkilö ei hakeudu heti lääkärin hoitoon, se ei vaikuta vamman korvaamista koskevaan päätökseen. Siitä ei myöskään seuraa automaattisesti kielteistä päätöstä, If:n viestinnästä kerrotaan.

– Päätökseen vaikuttaa se, onko vahinko sattunut lain mukaisesti työaikana tai työmatkalla, onko se tapaturma ja onko työnantaja ilmoituksellaan vahvistanut tapahtuman. Tapaturmalla ja vammalla on myös oltava lääketieteellinen syy-yhteys.

If ei vaadi, että asiakkaan tulisi käydä juuri vakuutusyhtiön osoittamassa lääkärissä vaan toimija voi olla mikä tahansa toimiluvan saanut hoitolaitos Suomessa. Tällaisia ovat esimerkiksi työterveyslääkärit ja kunnalliset lääkärit.

Vakuutusyhtiöstä kuitenkin huomautetaan, että ensimmäiset lausunnot eivät ole päätös työtapaturman sattumisesta tai siihen liittyvistä korvauksista.

– Hoidonantaja on tyypillisesti ensimmäinen taho, joka dokumentoi henkilön kuvauksen tapahtumista ja sattumisolosuhteista. Hoitolaitoksen dokumentointi ei ole vielä päätös työtapaturman sattumisesta ja korvattavuudesta. Sen ratkaisemiseen tarvitaan työnantajan ilmoitus tapahtumasta ja muut mahdollisesti toimitettavat tiedot. Näitä ovat esim. lääketieteelliset selvitykset, joita tarvitaan sen selventämiseen, onko kyseessä tapaturma.