Elias Kuosmanen oli pettynyt mies, kun hän hävisi Tokion olympialaisten raskaan sarjan painissa avausottelunsa. Georgialainen Iakobi Kajaia antoi kovan oppitunnin siitä, mitä painin isoimpien miesten touhu maailman huipulla on.
Keväällä 97-kiloisista painoluokkaa ylemmäs vaihtanut Kuosmanen tiesi olevansa haastaja turnauksessa. Ensimmäinen vastustaja oli yksi kovimmista mahdollisista, MM-kolmonen ja EM-kisoista sekä hopeaa että pronssia saavuttanut Kajaia.
– Kyllä se oli ihan isät vastaan pojat -ottelu. Kaikkeni latasin ja lähdin uskomaan siihen, että on mahdollisuuksia. Eihän siitä sitten tullut yhtään mitään. Hän oli just noin paljon parempi kuin numerot näyttävät. Moninkertainen raskaansarjan mitalisti ja rutinoitunut kaveri, Kuosmanen summasi.
Pystypaini oli tasaista, ja Kuosmasen selkeä tavoite oli se, ettei hän joudu ensimmäisenä mattoon alle. Toive ei toteutunut, kun tuomari komensi suomalaisen mattoon. Sen jälkeen ottelu ratkesi nopeasti. Ensimmäisen vyörytysyrityksen Kuosmanen onnistui puolustamaan loistavasti, mutta sitten mentiin. Taululla oli nopeasti isot numerot ja lopullinen voitto irtosi selätyksellä.
Kuosmanen ehti ajatella, että hänen pystypaininsa aktiivisuus riittäisi.
– Tuomarit katsovat kumpi on aktiivisempi, ja ne ovat aina vähän kinkkisiä tilanteita. Nyt se kääntyi näin. Harmittaa, kun oli sellainen olo, että olisi voinut pikkuisen lisätä kierroksia. Tosiaan oli tuntuma, että kyllä tämä riittää. Ei se todellakaan välttämättä mikään virhe ollut (tuomareilta), enemmänkin virhearvio itseltä, olisi pitänyt vielä lisätä kierroksia. Nuo ovat vaikeita tilanteita, Kuosmanen ruoti.
– Tuomarinkin silmään se atleettisuus näkyy, kun toinen on tuollainen saamarin karpaasi ja toinen pienempi. Vaikka tasaisesti oteltiin, se on vähän sellainen inhimillisempi ajatus, että se isompi ja rumempi kaveri on muka aktiivisempi.