Monet lapset varttuvat erilaisista syistä muiden kuin biologisten vanhempiensa hoidossa.
Kodin ulkopuolella varttuminen voi aiheuttaa lapsille ja nuorille psyykkisiä ja henkisiä terveysongelmia pitkällä aikavälillä. Monet lapset varttuvat erilaisista syistä muiden kuin biologisten vanhempiensa hoidossa.
Jokainen sijoitukseen tuleva lapsi on kokenut katkoksia ihmissuhteissaan, ja monia on laiminlyöty ja kohdeltu muulla tavalla kaltoin. Huostaanoton ja sijoituksen tarkoituksena on suojella lasta enemmältä vahingoittumiselta, mutta tavoite jää saavuttamatta huolestuttavan usein.
– Ihmisellä on synnynnäinen tarve luoda vahvoja tunnesiteitä muutamiin harvalukuisiin läheisiin. Se on vauvalle hengissä säilymisen ehto. Turvallinen kiintymyssuhde on eräänlainen "elämän valttikortti", josta on monenlaista hyötyä, LT, lasten- ja nuorisopsykoterapeutti Jari Sinkkonen kuvailee.
Sinkkosen ja psykologi sekä psykoterapeutti Kaisa Tervonen-Arnkillin toimittamassa uutuuskirjassa Lapsi uusissa oloissa - Tietoa sijaishuollosta ja adoptiosta pohditaan muun muassa kodin ulkopuolella kasvavien lasten ja nuorten kiintymyssuhteiden muodostumista, selviämistä elämässä ja heidän kohtaamistaan sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Yhteys hyvään kehitykseen
Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi elää ennakoitavassa maailmassa ja hän voi tuoda vuorovaikutukseen kaikenlaiset tunteet pelkäämättä tulevansa hylätyksi.
Turvallisella kiintymyssuhteella on todettu olevan yhteys hyvään sosiaaliseen ja tiedolliseen kehitykseen.
– Tietämys kiintymyssuhteiden rakentumisesta ja niiden pysyvyyden suuresta merkityksestä lapsen kehitykselle on lisääntynyt, mutta monia lapsia siirrellään edelleen oman kodin ja useiden sijoituspaikkojen välillä niin, että he menettävät mahdollisuuden luoda ensimmäistäkään riittävän turvallista kiintymyssuhdetta hoitavaan aikuiseen. Lapsi ei tiedä lopulta, mihin kuuluu vaan jää ajelehtimaan kodin ja sijoituspaikkojen väliseen tilaan, Sinkkonen kuvaa.
