Suomen taivaalla havaittiin jälleen eilisiltana kirkas tulipallo, josta tehtiin runsaasti Oulusta Turkuun. Käytännössä se näkyi koko läntisessä Suomessa. Havaintoja on ilmoitettu tähän mennessä Ursa ry:n Taivaanvahti -järjestelmään jo lähes 250. Tulipallo tallentui myös Varkauden Kangaslammella sijaitsevan Härkämäen observatorion taivaskameraan.
Tähtitieteen harrastaja Veli-Pekka Hentunen Warkauden Kassiopeia -tähtietiedeyhdistyksestä kertoo, että eilisilta oli Varkaudessa pilvinen, joten odotukset havainnoista eivät olleet korkealla.
– Ei ollut odotettavissa, että mitään erityistä voisi näkyä.
Taivas selkiytyi kuitenkin illan kuluessa sen verran, että avaruudesta tulevan kivenkappaleen kuumeneminen tallentui varsin selvästi observatorion kameraan.
– Tulipallon jättämä vana tuli pilvien välistä hyvin selvästi esiin ja samoin loppuhajoaminen, joka oli erittäin kirkas. Kirkkain loppuvaihe näkyi aivan taivaanrannan tuntumassa, Hentunen kertoo.
Kirkkain vaihe kesti sekunnin
Tulipallo näkyi Härkämäen observatoriosta katsottuna luoteessa. Hentunen luonnehti tulipalloa erittäin kirkkaaksi.
– Kirkkain vaihe on kesti arviolta yhden sekunnin. Kuvan valotusaika oli yksi minuutti, ja siitä huolimatta tulipallo valaisi merkittävän alueen kuvakentästä, joka on koko taivas. Tulipallon valotehon on täytynyt olla valtava. Varmaan täysikuuta vastaava valomäärä on tullut hetkellisesti. On se huomiota herättävä valoilmiö ollut, Hentunen arvioi.
Hentunen arvioi, että kivi on ollut painava.
– Tämä on ihan arvausta, mutta kyllä sen kilojen luokkaa on pitää olla. Lapissa viime kuussa nähdystä tulipallosta arveltiin, että joitakin kiloja olisi voinut tulla maahan asti. Nyt eilisestä tulipallosta on käynnissä ratamallinnus ja kirkkaushavaintojen yhteenveto. Niistä pystytään sitten arvioimaan ja laskemaan koko paremmin.
– Normaalit tähdenlennot aiheutuvat pienistä, noin sormeenpään kokoisista kivensiruista. Siihen nähden se on ollut ihan merkittävän kokoinen murikka, hentunen sanoo.
Hentunen arvioi, että meteoriitin palojen löytyminen on käytännössä mahdotonta.
– Sekin selviää ihan lähipäivinä. Yleensä se hajoaa loppuvaiheessa niin pieniksi muruiksi, että kivimurun löytäminen on käytännössä mahdotonta. Hajoamisaluekin voi olla useita tai jopa kymmeniä neliökilometrejä. Pitäisi jäädä jäljelle aika iso kappale, joka voitaisiin silminnähden löytää.