Harvinaisen tulipallon tärinä ja pauke sai asiantuntijatkin hämmästymään – Maan pinnalle satoi jopa kymmeniä kiloja kiveä!

Asiantuntijan mukaan eilen illalla pohjoisella taivaalla havaittu valoilmiö oli äärimmäisen suuri tulipallo. Tulipallo on aurinkokunnan luonnollisen kappaleen osuma maapallon ilmakehään.

Lapissa hätkähdyttänyt tulipallo tallentui kameralle 0:31

– Tässä ei ollut kysymys mistään ihmiskunnan aikaansaamasta teknisestä vempeleestä. Avaruusromusta ei ole kyse. Lentorata on niin jyrkkä, että se ei sovi esimerkiksi satelliittiromun alastuloon, arvioi Tähdet ja Avaruus -lehden päätoimittaja Marko Pekkola MTV Uutisille.

Kiviä maahan

Pekkolan mukaan tulipallo oli poikkeuksellisen valovoimainen. Toinen asia, mikä kiinnitti asiantuntijoiden huomion, oli tärinä ja pauke. Talot ja vähintään ikkunat tärisivät Inarinjärven ympäristössä.

– Nyt kun tätä on mallinnettu, näyttää siltä, että maanpinnalle on selvinnyt tulipallosta jopa kymmeniä kiloja meteoriitteja.

Löysitkö meteoriitin tai otitko videon tulipallosta?

Ota yhteys MTV Uutisten toimitukseen. Sähköposti: uutiset@mtv.fi

Putoamisalue määritettiin tulipallotyöryhmän Esko Lyytisen ja Matias Takalan mallinnuksissa Inarinjärven etelän- tai kaakonpuoleiselle lähialueelle.

Kivisade kuulostaa päätoimittajan mukaan suurelta, mutta mistään vaarallisesta ei ole kyse.

– Kymmeniä kiloja kiviä kuulostaa paljolta, mutta kun niitä ropisee alas laajalle alueelle, yksittäiset pienet kivet hidastuvat ilmakehässä hyvin voimakkaasti.

Tulipallo kiitää valoisana huimaa vauhtia noin 80 kilometrin korkeudesta parinkymmenen kilometrin korkeuteen. Siitä eteenpäin pimeälennossa olevat kivet hidastuvat hyvin voimakkaasti.

– Kiven tulo maanpinnalle vastaa sitä, kun ihminen pudottaisi kiven maahan vaikkapa radiomastosta. Se on sellainen pieni tömähdys, Pekkola kuvailee.

Lapin tulipallo kuvattiin myös Lohtajalla 0:30

Harvinaisen poikkeuksellinen

Näyttäviä tulipalloja näkyy Suomen ilmakehässä vain muutamia vuodessa. Pekkolan mukaan eilisen kaltaisia ilmiöitä saadaan valokuvattua ehkä kerran kymmenessä vuodessa.

– Maahantulomassa on ensimmäisen mallinnuksen mukaan myös poikkeuksellinen.

Pudonneita kappaleita etsitään maastosta. Pekkolan mukaan löytyminen riippuu paljon luonnonoloista.

Asiantuntijat tutkivat mahdollisimman tarkkaan tulipallosta otetut valokuvat ja videot sekä ilmakehässä vallinneet tuulet. Siitä syntyy mallinnus, jonka mukaan putoamispaikkoja etsitään. Uhkana on, että mallinnuksen valmistuttua pohjoiseen on satanut jo liikaa lunta.

– Jos ei käy tuuri, että joku kivistä olisi pudonnut jonkun kotipihaan, etsintä siirtyy kevääseen, Pekkola pohtii.

Meteoriitit tunnistetaan laboratorio-olosuhteissa sellaisista alkuaineiden pitoisuuksista, joita ei esiinny maapallon kivissä.

Lue myös:

    Uusimmat