Eikö läheisesi käytä somea? Ulkopuolelle jättäytyminen ei ehkä kannata

Yhteydenpidon, järjestäytymisen ja tiedonsaannin helpottamisen lisäksi sometus voi vaarantaa yksityisyydensuojan sekä aiheuttaa riippuvuutta ja ähkyn tunnetta. Somesta voi pitää joulupaaston, mutta täydellisestä ulkopuolelle jättäytymisestä lienee kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.

Netin käyttö ja sosiaalinen media ovat läpäisseet yhteiskuntamme ikäryhmästä riippumatta, ja yhä harvempi suomalainen elää enää täysin somen ulkopuolella.

Suomalaiset ovat iästä riippumatta löytäneet some. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 60 prosenttia 16–89-vuotiaista käytti sosiaalisen median yhteisöpalveluja. Nuorista, 16–24-vuotiaista, näitä käyttää säännöllisesti jopa 96 prosenttia, ja iäkkäämmistä, 75–89-vuotiaistakin 12 prosenttia.

Prosenttien ulkopuolelle kuitenkin jää osa väestöstä. Kaikkia ei löydä somesta. Mahdolliseen somettomuuteen vaikuttavat iän lisäksi esimerkiksi puutteelliset tiedot ja taidot käytön omaksumisessa sekä aatteellisuus.

– Monet saattavat vältellä sosiaalista mediaa, koska ne ovat läpeensä kaupallisia. Henkilökohtaisia tietoja ei haluta markkinoijien käyttöön, arvelee Helsingin yliopiston viestinnän yliopistonlehtori Janne Matikainen.

Erityisesti nuoret ovat huolissaan yksityisyydensuojastaan. Toisaalta, tähän liittyy ristiriita: samalla kun nuoriso haluaa varjella yksityisyyttään, juuri he käyttävät kaikista eniten sosiaalista mediaa.

Somettomuus saattaa vaikeuttaa sosiaalista elämää

Somesta ulkopuolelle jättäytyvä henkilö jää herkästi ulkopuolelle myös monenlaisista keskusteluista. Tiedon saaminen niin arkisista, ihmiselle olennaisista henkilökohtaisista asioista kuin yhteiskunnallisista tapahtumista saattaa jäädä vajavaiseksi.

Myös järjestäytyminen hankaloituu.

– Monet yhdistykset, seurat, järjestöt ja ammatilliset ryhmät toimivat tiiviisti sosiaalisessa mediassa. Yliopisto-opiskelija saattaa olla Facebookissa vain opiskelijabileistä tiedon saadakseen, vaikkei palvelua muuten aktiivisesti käyttäisi. Facebookista onkin tullut tietynlainen peruspalvelu, jossa on hyvä olla profiili, Matikainen sanoo.

– Joissain ammateissa taas vaaditaan, että LinkedIn-profiili on hyvässä kunnossa,

Some- vai somettomuuskupla?

Vaikka sosiaalisen median yhteydessä puhutaan paljon erilaisista ”kuplista”, joiden sisään ihminen sulkeutuu, myös somettomuus saattaa ajaa ihmisen tietynlaiseen kuplaan.

– Some on pullollaan mielipiteitä, ja erilaisten mielipiteiden lukeminen saattaa avata uusia näkökulmia ja rikastuttaa maailmaa, Matikainen sanoo.

Jonkin verran keskustelua on virinnyt myös sosiaalisen median koukuttavuuden ympärille. Somesta löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista, minkä vuoksi moni käyttääkin päätteen edessä enemmän aikaa kuin tarkoitus olisi.

– Ihminen, joka ei käytä sosiaalista mediaa saattaa käyttää enemmän aikaa muihin mielekkäisiin asioihin. Voi tuoda myös rauhallisemman olon, kun ei tarvitse tietää, kuulla ja lukea kaikkea sosiaaliseen mediaan kirjoitettuja kommentteja, Matikainen toteaa.

Sosiaalisen median ulkopuolelle jättäytyvä henkilö saattaa myös tietämättään pelastaa itsensä rooliristiriidalta. Samassa profiilissa niin sukulaisille, kavereille kuin työtovereilla jaetut päivitykset kun sekoittavat esimerkiksi jakajan perhe-, ystävä- ja työminää.

Matilainen somen hyötyjä ja haittoja punnittuaan sen kohtuukäyttöä. Palveluja ei tarvitse käyttää koko ajan. Esimerkiksi perhejuhlana tunnettu joulu vietetään usein läheisten kanssa, jolloin läsnäolo hetkessä on tärkeää. Tällöin somesta voi hetkeksi irrottautua, kun sosiaalinen elämä on hetkessä – ei somessa. 

***

 

Lue myös:

    Uusimmat