Suomi tunnetaan yhä parhaiten koulutustasostaan ja hyvämaineisesta koululaitoksestaan. Kuva Suomesta säilyi maailmalla yleisesti ottaen hyvänä, käy ilmi ulkoministeriön katsauksesta.
Ulkoministeriö tarkastelee vuosittain Suomen maakuvaa ulkomaisessa mediassa. Katsauksessa ulkoministeriön edustustot arvioivat, milllaiset sisällöt ja uutiset löivät maailmalla läpi.
Viime vuonna yleisarvio Suomen maineesta mediassa oli keskimäärin 3,74, asteikolla 0–5 kriittisestä ihannoivaan. Vuonna 2014 vastaava luku oli 3,69. Suomea käsitellään maailmalla varsin myönteisesti ja toisinaan jopa mallimaana etenkin koulutuksen osalta.
Ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Harri Kilpi kertoo, että koulutusta nostetaan jatkuvasti esiin. Kilpi kertoo törmänneensä omassa meidaseurannassa viimeksi tänään Washington Postin artikkeliin, joka tarkasteli Suomen koulutusjärjestelmää hyvin myönteisesti.
– Muita vuodesta toiseen jatkuneita ovat hyvä hallinto, vähäinen tai olematon korruption taso, yhteiskunnan tasa-arvoisuus erityisesti naisten aseman osalta, Kilpi kertoo.
Suomi-kuva huononi 10 maassa
Viime vuonna Suomi-kuvan arvioidaan hieman huonontuneen kymmenen maan mediassa: Espanjassa, Etelä-Koreassa, Britanniassa, Kreikassa, Ruotsissa, Saksassa, Singaporessa, Sveitsissä, Tanskassa ja Virossa.
Näin Suomen edustustot arvioivat Suomi-kuvaa
– Vaikka Euroopan pakolaiskriisiä on seurattu tarkasti ja raportoitu myös negatiivisista ilmiöistä, kuten Olli Immosen Facebookkirjoituksesta sekä Lahden mielenosoituksesta turvapaikanhakijoita kohtaan, yleiskuva Suomesta ei ole muuttunut. –USA
– Pakolaiskriisi on ollut varsinkin vuoden 2015 jälkipuoliskolla merkittävin Suomeen(kin) liittyvä media-aihe Kanadassa. Suhteessa lähinaapureihin Ruotsiin ja Tanskaan Suomen linja ja toiminta kriisin hoidossa on nähty selkeämpänä ja suurilta osin myönteisempänä, vrt. Ruotsin alkuaan avoimet ovet ja Tanskan jyrkän kielteinen linja. –KANADA
– Kelan aloittamasta perustulon suunnittelusta uutisoitiin laajasti ja positiivisesti lehdissä ja verkkomedioissa. Monissa lähteissä kuitenkin annettiin ymmärtää, että perustulo olisi varmasti tulossa, vaikka tehtiin vasta valmistelevaa työtä. –PUOLA
– Suomalaisia pidetään rehellisinä. Suomalaiset tunnetaan urheilukansana, mutta viime aikana on opittu tuntemaan myös suomalaiset taiteellisina ja taitavina ihmisinä eri aloilla. –LIETTUA
Kilpi kertoo, että karkeassa yleiskuvassa näkyi selvästi kielteinen vire Suomen talousvaikeuksien suhteen.
– Kuinka moniluotteisia ne ovat ja kuinka tavallaan tällainen mallioppilas on nyt sitten tietyllä tapaa vaikeuksissa, hän tarkentaa.
Tänä vuonna katsauksessa oli erityiskysymys Suomen taloustilanteen käsittelemisestä mediassa. Vastanneista edustustoista 81 prosenttia kertoi, että aihe oli ollut esillä.
Pakolaiskriisi ei katsauksen mukaan juuri ole vaikuttanut Suomi-kuvaan maailmalla. Kilpi selventää, että katupartioiden kaltaiset yksittäiset ilmiöt eivät ole leimanneet Suomea, sillä uutisointi pakolaiskriisistä on ollut monipuolista.
Muista muutoksista aiempaan Kilpi mainitsee pienet valopilkut kuten Slush-tapahtuman ja hyvän start up -vireen.
Suomi-emojit löivät läpi
Ulkoministeriön loppuvuodesta julkaisemat Suomi-emojit löivät läpi poikkeuksellisen hyvin, Kilpi arvioi. Ministeriön mukaan Suomi-emojeja käsiteltiin syvällisesti yli 2000 artikkelissa tai TV-insertissä. Perinteiset mediakanavat tavoittivat yli 153 miljoonaa ihmistä sosiaalisen median lisäksi.
– On vielä liian aikaista sanoa, miten emojit ovat vaikuttaneet Suomi-kuvaan pitkällä aikavälillä, mutta niihin liittyvät uutiset ovat olleet huikean positiivisia, Kilpi kertoo.
Muita isommin ja positiivisessa sävyssä huomioituja aiheita olivat äitiyspaikkaus ja perustulo, josta tosin joissakin maissa uutisoitiin virheellisesti varmana uudistuksena, vaikka asiaa on vasta valmisteltu.
Kyselyssä on tarkasteltu kaikkia medioita, erityisen tarkkaan sanomalehtiä. Tiedot perustuvat edustustojen arvioon ja osassa maita maksettuun mediaseurantaan. Kyselyyn vastasi 62 edustustoa 89:stä.