Ei jarruja! Merivartioston omalaatuinen kulkupeli kiihtyy huimaan vauhtiin – yli 11-metrinen alus kiitää kaikissa oloissa

Merivartioaseman ilmatyynyalus kulkee pinnalla kuin pinnalla 1:27

Jäät ovat jo heikkenemään päin, ja uhkarohkeat kulkijat tuottavat pelastustehtäviä ympäri maan. Kun jääpeite estää veneilyn, kiitää merivartiosto paikalle omalaatuisella kulkupelillä – ilmatyynyaluksella.

Reippaat 11 metriä pitkä ja 4 metriä leveä alus kulkee ilmatyynyn päällä leijaillen. Aluksessa on kaksi potkuria, joista toinen täyttää ilmatyynyä ja toinen työntää alusta eteenpäin.

Ilmatyynyaluksen pohjassa ei ole juuri lainkaan kitkaa, joten alus liukuu etenkin jäällä huimaa vauhtia. Toisaalta jarrut uupuvat kokonaan, ja pysähtyminen onnistuukin vain lopettamalla kaasuttaminen hyvissä ajoin. Kitkattomuus saa aikaan myös sen, että tuuli vie alusta helposti minne tahtoo. Alusta ajettaessa keula osoittaakin usein aivan muualle kuin menosuuntaan.

Alus on Helsingin merivartioaseman pääasiallinen kulkuneuvo talven ja kelirikon aikana. Valtaisa etu tulee ennen kaikkea monipuolisuudesta. Ilmatyynyalusta voidaan ajaa avomerellä, jäällä, kiinteällä maalla ja tarvittaessa vaikka suolla tai aavikollakin.

"Loistava peli"

Helsingin merivartioaseman päällikkö Patrik Liljekvist kehuu aluksen monikäyttöisyyttä.

– Tämä on ihan loistava peli tähän vuodenaikaan, kun on sekä paksua että heikkoa jäätä ja välillä avovettä, kun tämä kulkee ihan millä pinnoilla vaan. Kun on tasainen alusta, pääsee eteenpäin, Liljekvist ylistää.

Kulkuneuvolla liikutaan pääasiassa kahden tai kolmen henkilön partioajossa. Mahdollisia pelastettavia ihmisiä alukseen mahtuu suurin piirtein seitsemän kappaletta.

Merivartiosto hyödyntää ilmatyynyalusta rajavalvontaan, kaluston ja ihmisten siirtoihin, etsintöihin sekä meripelastustehtäviin.

– Tähän vuoden aikaan yleisin meripelastustehtävä on se, että ihminen on mennyt jään läpi. Käydään sitten pelastamassa tai etsimässä. Ajamme myös sairaskuljetuksia saarista, mereltä tai jäältä, Liljekvist luettelee.

Tottumattoman kulkijan on oltava tarkkana alueella, jossa ilmatyynyalus on liikkunut. Alus heikentää huomattavasti jäätä, jonka päältä se kulkee.

– Jos jäällä kulkiessaan näkee noin neljä metriä leveän laahausjäljen, ei sen päälle pidä lähteä kävelemään, vaikka jää olisikin muuten vahvaa, Liljekvist muistuttaa.

Puolustusvoimat romutti aluksensa

Rajavartiolaitos, jonka alaisuuteen Suomenlahden merivartiosto kuuluu, otti englantilaisvalmisteiset ilmatyynyalukset käyttöön 1990-luvulla.  Helsingin merivartioaseman aluksen käyttöikä on tulossa tiensä päähän muutaman vuoden sisällä.

Ensimmäiset toimenpiteet aluksen uusimiseksi on Liljekvistin mukaan jo tehty.

Ilmatyynyaluksia on hyödynnetty myös sotilaskäytössä, ja esimerkiksi Neuvostoliiton merijalkaväen kalustoon kuului aikanaan runsaasti tykeillä varusteltuja ilmatyynyaluksia.

Suomen puolustusvoimat romutti oman Tuuli-ilmatyynyaluksensa vuonna 2014 pitkän käyttämättömyyden jälkeen.

Aluksia myydään myös yksityiskäyttöön, ja ilmatyynyaluksia onkin liikennöity muun muassa taksipalveluna saaristossa. Virolaisyhtiö Sea Wolf Express on suunnitellut aloittavansa ilmatyynyalusliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä tänä vuonna.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ilmatyynyaluksilla puolestaan ajetaan kilpaa niin vesistöissä kuin maanpinnallakin.

Lue myös:

    Uusimmat