Ei heilaa koko ikänä: Vanhapiika-ajattelu yhä voimissaan

Yksineläjät joutuvat toisinaan stereotyyppisen ajattelun vangeiksi. Ilman miestä elävän naisen ajatellaan olevan jollakin tavalla viallinen.

Puolisottomien ja lapsettomien elämää tutkineen Arja Mäkisen mukaan vanhapiika-ajattelu juontaa juurensa talonpoikaisyhteiskunnasta, jolloin äitiys ja avioliitto määrittelivät naisena olemista. Normista poikkeavia vanhojapiikoja pilkattiin julkisesti. Heidän kohtaloaan myös surtiin avoimesti. Vitsikin yksin elävästä naisesta tuli, olihan vailla seksiä elävässä naisessa jotakin huvittavaa.

Vielä tänäkin päivänä yksinelävä voi kohdata ennakkoluuloja. Tutkija Mäkisen mukaan stereotypiat pelästyneestä ressukasta tai "kukaties lesbosta" ovat yleisiä.

Familistinen ideologia pitää perhettä normina

Yksin elävä nainen on kummajainen siksikin, että emotionaalisuus, riippuvuus ja epäitsenäisyys mielletään yleisesti naissukupuoleen kytkeytyviksi ominaisuuksiksi. Vallitsevien ihanteiden mukaan nainen ei ole aivan yhtä rationaalinen ja riippumaton kuin miehet ovat.

Normi on tutkijan mukaan asia, jonka olemassaolo huomataan vasta silloin, kun sitä rikotaan. Silloin sen valta ja olemassaolo tulevat jälleen näkyviin.

Familistisen ideologian mukaan perhe ja siihen kuuluminen ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. Stereotyyppisten käsitysten luoma kuva onnettomasta yksineläjästä sopii hyvin yhteen familistisen ideologian kanssa. Sen mukaan läheiset ystävät, seurustelukumppanit, hyvä koulutus tai arvostettu työpaikka eivät yhteenlaskettuinakaan pysty tekemään naista yhtä onnelliseksi kuin elämä perheenäitinä.

Suomessa yli miljoona sinkkutaloutta

Perinteisen vanhanpiian vastakohtana pidetään nykyään citysinkkua joka, toisin kuin reppana vanhapiika, suorastaan metsästää miehiä. Mutta aivan kuten vanhassapiiassa, myös citysinkussa voi olla jotakin epäilyttävää. Citysinkusta ei kenties ole puolisoksi tai äidiksi, sillä moraalisesti epäilyttäviin tekoihin pystyvä itsenäinen nainen ei pysty vastuunkantoon. Itsekäs ja urakeskeinen citysinkku on stereotypioiden mukaan liioittelevan vapaudenkaipuinen.

Pienilläkin asioilla voi kuitenkin vastustaa stereotyyppistä ajattelua. Mäkinen tekee niin kutsumalla omassa tekstissään puolisottomia ja lapsettomia naisia yksineläjiksi. Näin termi ei määrittele naista jonkin tekijän puuttumisen kautta.

Yksineläjien määrä on jatkuvassa kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli jo yli miljoona yhden hengen asuntokuntaa.

Lue myös:

AVA/Maarit Rasi

Lähde: Tyypillinen vanhapiika? – stereotypiat puolisottoman ja lapsettoman naisen määrittäjin, Arja Mäkinen

Kuva: Shutterstock