Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään todennäköisesti presidentinvaalien 1. kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018.
Esityksen takana ovat lähes kaikki eduskuntapuolueet, kertoi keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen STT:lle. Eri mieltä olivat vain vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit, jotka olisivat halunneet järjestää erilliset vaalit huhtikuussa 2018.
Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit päättivät asiasta tiistaina.
Laanisen mukaan tärkeänä pidettiin, että jo ensimmäiset maakuntavaltuustot valitaan vaaleilla, jolloin mitään siirtymäkauden ratkaisuja tarvita. Toinen vaihtoehto olisi ollut koota ensimmäiset valtuustot edellisten kuntavaalien tulosten perusteella.
Ajankohdan valintaa perustellaan sillä, että presidentinvaalien yhteydessä äänestysaktiivisuus nousee todennäköisesti korkeammaksi kuin jos vaalit pidettäisiin erikseen. Samalla torjutaan vaaliväsymyksen vaaraa.
– Sekaantumisen vaaraa ei ole, sillä presidentinvaaliehdokkaat ja maakuntavaaliehdokkaat eivät varmaankaan mene ihmisiltä sekaisin, Laaninen sanoi.
Rahaa kampanjointiin
Suomeen perustetaan sote-uudistuksen yhteydessä 18 uutta maakuntavaltuustoa. Vuodesta 2021 lähtien ne valitaan kuntavaalien yhteydessä.
Puoluesihteerit esittävät, että puolueet saisivat valtiolta ensimmäisten maakuntavaalien vuoksi ylimääräistä tukea yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Tätä esitystä vastustivat perussuomalaiset, joiden mielestä ilmankin pärjättäisiin.
Laanisen kanta on, että kun kyseessä on kokonaan uusi vaali, on paikallaan tukea vaaliaktiivisuutta myös rahoituksella.
– Tässä en ole keskustan asialla, sillä vaalivoiton ansiosta meidän rahatilanteemme on tällä vaalikaudella hyvä. Mutta kun kokonaan uusi vaali tulee, pidän tärkeänä, että kaikille puolueille varataan kohtuulliset mahdollisuudet sitä varten kampanjoida.
Puoluesihteerit pohtivat maakuntavaalien ajankohtaa hallituksen reformityöryhmän toimeksiannosta. Laaninen arvioi, että hallitus kertoo kantansa esitykseen lähiviikkoina.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.