Eduskuntapuolueiden puoluesihteerien odotetaan saavan ensi viikolla valmiiksi esityksensä, koska ensimmäiset maakuntavaalit aiotaan järjestää. MTV:n tavoittamat puoluesihteerit näkevät maakuntavaalien ajankohdan vielä viime metreillä hyvin eri tavalla.
Maakuntavaalien ajankohtaa on veivattu pitkään. Pöydälle on jäänyt ryhmää vetävän, keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan kaksi vaihtoehtoa.
Maakuntavaalit järjestetään Laanisen mukaan joko tammikuussa 2018 yhtä aikaa presidentinvaalien kanssa tai huhtikuussa 2018 omina vaaleinaan.
Suorat maakuntavaalit pidetään, koska Suomeen on tulossa 18 itsehallintoaluetta eli maakuntaa, jotka vastaavat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Hallituspuolueista keskustalle käy molemmat vaihtoehdot. Perussuomalaiset kannattaa maakuntavaalien järjestämistä presidentinvaalien yhteydessä, kun taas kokoomus pitäisi ne irti presidentinvaaleista.
– Kun merkittävät palvelukokonaisuudet, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät uuden hallinnontason järjestettäväksi ja siihen liittyen halutaan erilliset vaalit käydä, niin pitäisin ne aidosti erillisinä vaaleina ja järjestäisin ne huhtikuussa 2018, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.
– Silloin [presidentinvaalien yhteydesssä 2018] nämä uudet maakuntavaltuustot ehtivät alkaa näihin tarvittaviin toimenpiteisiin maakunnan käynnistämisen suhteen, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo perustelee perussuomalaisten kantaa.
Vaihtoehdoista huhtikuu 2018 on noussut esille viimeisimpänä. Ajatus syntyi sen jälkeen, kun hallitus linjasi, ettei kuntavaaleja siirretä vuoden 2017 syksyyn.
Puoluesihteerit ehtivät jo esittää kuntavaalien siirtämistä syksylle, jolloin maakuntavaalit oltaisiin voitu käydä yhdessä kuntavaalien kanssa. Ensi vuoden huhtikuuhun sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö kun ei ehdi valmiiksi.
Huhtikuu mielletään "vaalikuukaudeksi", koska eduskuntavaalit ja kuntavaalitkin on siirretty huhtikuulle.
Huhtikuu 2018 on vähiten parjattu vaihtoehto
Maakuntavaalien järjestäminen huhtikuussa 2018 saa varovaista kannatusta oppositiopuolueissa. Vihreät ja RKP ovat avoimia keskustelulle molemmista esillä olevista vaihtoehdoista.
Vasemmistoliitto on niin ikään avoin vaihtoehdoille, mutta painottaa erikseen järjestettäviä vaaleja.
– Kannatamme vuoden 2018 huhtikuuta, koska tammikuu olisi poikkeuksellisen huono. Presidentinvaalit on selvästi sekä ulkopoliittinen- että henkilövaali, johon sote-politiikka liittyy huonosti. Sosiaali- ja terveyspalvelut ansaitsee oman keskustelun ja on tärkeää saada siihen demokraattinen järjestely, sanoo vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo.
SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo, että mikäli maakuntavaalit järjestetään omina erillisenä vaaleinaan, niin ”siitä tulee lähinnä katastrofi”.
SDP kannattaakin maakuntavaalien järjestämistä joidenkin toisten vaalien yhteydessä.
– Jos ne ehtii presidentinvaaleihin, niin se on yksi mahdollisuus, mutta meillä ei ole mitään sitä vastaan, että ne järjestetään samaan aikaan eduskuntavaalien kanssa, Paananen sanoo.
Myös kristillisdemokraattien mielestä paras ajankohta maakuntavaaleille olisi vuoden 2019 eduskuntavaalit. Vaihtoehto on tässä vaiheessa epätodennäköinen ja siksi myös kristillisdemokraatit nostaa esiin kahden vuoden päästä huhtikuussa järjestettävät erilliset vaalit.
– Esillä on paljon huonoja vaihtoehtoja, toteaa KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä.
Asia on ensi viikolla puoluesihteeri Laanisen käsissä.
– Yritän nyt suurimman puolueen puoluesihteerinä löytää ratkaisun, joka sopisi mahdollisimman laajasti kaikille puolueille, Laaninen sanoo.
Vuoden 2021 jälkeen maakunnallisten itsehallintoalueiden valtuustot valitaan kuntavaalien yhteydessä. Valtuustojen koko riippuu maakunnan asukasmäärästä.
Maakuntavaaleissa voi olla ehdolla, vaikka istuisi samaan aikaan kunnanvaltuustossa, eduskunnassa tai Euroopan parlamentissa.