Eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä ei päästy sopuun – asia oikeusministerin harkittavaksi

vaalit vaaliuurna äänestäminen äänestyslipuke
Enemmistö puoluesihteereistä on sillä kannalla, että kahdet vaalit olisi järkevää yhdistää kertaluontoisesti vuonna 2019. Str / Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    MTV UUTISET – STT

    Eduskunta- ja europarlamenttivaalien mahdollisesta järjestämisestä yhtä aikaa vuonna 2019 tehdään ratkaisuja eduskunnan syysistuntokauden aikana. Näin kerrottiin keskiviikkona oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esikunnasta.

    Puoluesihteereiden enemmistö oli vaalien yhdistämisen kannalla, mutta SDP, RKP ja kristillisdemokraatit vastustivat. Perustuslakiasiantuntijat pitävät tärkeänä, että puolueet olisivat mahdollisimman yksimielisiä vaalien mahdollisesta yhdistämisestä.

    Häkkänen sanoi suhtautuvansa eduskunta- ja eurovaalien yhdistämiseen lähtökohtaisesti lämpimästi, koska molemmissa käsitellään Suomen EU-politiikkaa: eduskuntavaaleissa kotimaan EU-poliittista linjaa ja eurovaaleissa meppien EU-poliittista linjaa.

    – EU-poliittinen keskustelu saattaisi sen ansiosta nousta uudelle tasolle osaksi normaalia kotimaista poliittista keskustelua, Häkkänen puntaroi.

    Oikeusministeri lisäsi kuitenkin, että yhdistämiseen liittyy monia näkökulmia ja myös perustuslaillisia piirteitä, minkä vuoksi hän aikoo käydä puoluesihteereiden raportin huolellisesti läpi.

    Normaalin aikataulun mukaisesti eduskuntavaalit olisivat 14. huhtikuuta ja eurovaalit 9. kesäkuuta 2019. Eurovaaleja todennäköisesti aikaistetaan parilla viikolla helluntain vuoksi.

    "Riskiä ei ole varaa ottaa"

    Puoluesihteereiden työryhmää vetänyt Jouni Ovaska (kesk.) toivoo, että vaalit järjestettäisiin yhtä aikaa. Hän pelkää, että eurovaalien äänestysprosentti jää erityisen alhaiseksi, jos vaalit järjestetään lähekkäin.

    Yhdistämistä vastustaneen SDP:n Antton Rönnholmin mielestä syyt heikkoon äänestysaktiivisuuteen ovat muualla kuin vaalipäivissä. Hänen mielestään ei ole varaa ottaa sitä riskiä, ettei Suomella olisi toimintakykyistä hallitusta, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2019. Hallitusneuvotteluiden venyessä näin voisi käydä.

    – Lisäksi ensisijaisesti kun vaalijärjestelmään tehdään muutoksia, niistä tehdään pysyviä eikä kertaluonteisia, Rönnholm sanoi.


    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •