MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Helsinki Pride 2023 -tapahtumaa!
Helsinki Pride täyttää taas Helsingin keskustan kadut. Seuraamme tässä artikkelissa Pride-kulkuetta ja poimimme haastatteluun kiinnostavimmat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat.
8:36
SDP:n varapuheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on jakanut Twitterissä kuvan itsestään ja puoluetovereistaan Pridessa.
Samaan kuvaan ovat asettuneet kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman, kansanedustaja ja entinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä kansanedustaja ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pinja Perholehto.
Presidentti Tarja Halonen huomioi Pride-päivän Twitterissä jakamalla Helsingin yliopiston kestävyystieteen opiskelijoiden iloisen, teemaa tukevan tanssivideon. Halonen kirjoittaa, että "kestävä maailma vaatii seksuaalista tasa-arvoisuutta".
Pääministeri Petteri Orpo toivottaa Twitterissä "Oikein hyvää Pride -päivää!" Orpon mukaan "kestävä hyvinvointi perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille".
– Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen on tehtävä töitä. Tänään ja huomenna, Orpo tviittaa.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen ei vaikuttanut tviittinsä perusteella yhtyvän iloisiin Pride-tunnelmiin. Räsänen ihmetteli päivityksessään, "kenen luvalla ja päätöksellä valtioneuvosto osallistui Pride-tapahtumaan".
Helsinki Priden kulkue lähti noin kello 12 aikaan liikkeelle Helsingin Senaatintorilta.
Pilvisestä säästä ja pienestä sateesta huolimatta tori täyttyi ihmisistä ennen kulkueen liikkeellelähtöä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
25:06
Kulkue eteni Helsingin keskustan läpi Kaivopuistoon, jossa järjestetään puistojuhla. Kulkueen pituus on noin 2,8 kilometriä.
Viime vuonna tapahtumaan osallistui poliisin arvion mukaan 70 000–80 000 ihmistä. Tänä vuonna odotettu osallistujamäärä on järjestäjien mukaan suurempi kuin koskaan aiemmin.
Helsingin poliisin mukaan kulkue oli saapunut kokonaisuudessaan Kaivopuistoon noin kello 15 iltapäivällä.
– Kulkue sujui poliisin näkökulmasta hyvin ja rauhallisesti, eikä sen aikana esiintynyt häiriötilanteita, Helsingin poliisi tviittasi.
Mikä ihmeen Pride?
|
Lakimuutokset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa ovat muuttuneet suhteellisen lyhyessä ajassa Suomessa.
Suomessa homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistettiin rikoslaista vuonna 1971. Kymmenen vuotta myöhemmin lääkintöhallitus poistaa homoseksuaalisuuden tautiluokituksesta.
Vuonna 2002 laki rekisteröidystä parisuhteesta astuu voimaan, ja vuonna 2017 tasa-arvoinen avioliittolaki säädetään. Translain kokonaisuudistus astui voimaan 1. huhtikuuta 2023.
Nykyään Pride-kulkeilla juhlistetaan pridea ympäri maailmaa levittäen hyvää mieltä. Pride-juhlan symboli on sateenkaarilippu.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
10:23
Suomessa Pride-kulkueeseen osallistui vuonna 2018 liki 100 000 ihmistä ja Pride-viikko koostuu nykyään yli sadan toimijan järjestämistä tapahtumista.
Tänä vuonna sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtumia järjestetään Suomessa todennäköisesti laajemmin kuin koskaan.
Ihmisoikeusjärjestö Setan julkaisemien listausten mukaan tapahtumia pidetään noin viidelläkymmenellä paikkakunnalla, mikä on viime vuosia enemmän. Mukana on yhä enemmän myös pieniä paikkakuntia ympäri Suomea, Eurajoelta Inariin ja Haminasta Viitasaarelle.
Esimerkiksi Etelä-Savon Kangasniemellä järjestetään heinäkuun loppupuolella Pienen kylän Pride, joka haluaa järjestäjä Lotta Pylvänäisen mukaan levittää tietoa myös "peräkylillä".
Moni luulee pikkupaikkakunnalla olevansa ainut vähemmistöön kuuluva, Pylvänäinen sanoo.
– Myöhemmin, kun on muutettu kaupunkeihin, useampi ihminen on tullut kaapista ulos, Pylvänäinen kertoo.
Nimeämällä tapahtuma Pienen kylän Prideksi on tarkoitus kiinnittää huomiota laajemmin pikkupaikkakuntien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, ei vain Kangasniemen.
– Halutaan tuoda esille sitä, että sateenkaarikansaa on ihan kaikkialla, vaikka näkyvyys on vähäisempää.
Läntisellä Pirkanmaalla Sastamalassa Pride-kulkue järjestetään lauantaina ensimmäistä kertaa. Pieni, yhteisöteatterista toisensa tunteva porukka alkoi pallotella ajatusta Pridesta ensin leikillään, koska Sastamala tuntui liian pieneltä kaupungilta Pridelle. Nyt tapahtumaa on tekemässä muutama kymmenen vapaaehtoista.
Palautetta on tullut jo ennen tapahtuman järjestämistä. Esimerkiksi sellaista, että pienen paikan rauhaa häiritään ulkomaalaisella hömpällä, yksi tapahtuman järjestäjistä, sastamalalainen Friida Lahtivirta kuvailee.
– Ja sellaista, että menkää Helsinkiin marssimaan, mitä te täällä.
Tapahtuma on saanut myös kiitosta.
– Olen saanut paljon palautteita, että ihan mahtavaa, että täällä järjestetään, kun olen itse joutunut muuttamaan täältä pois, kun en ole pystynyt täällä olemaan.
Varsinais-Suomessa Kustavin saaristokunnassa on järjestetty Queerstavi Pride -tapahtumaa jo vuodesta 2016. Tänä vuonna kirjailija Pirkko Saisio tulee avaamaan 15. heinäkuuta pidettävän tapahtuman, ja Kustavissa järjestetään ensimmäistä kertaa sateenkaarimessu. Kirkkoneuvosto teki päätöksen kirkon tilojen käytön sallimisesta sateenkaari-ihmisten tilaisuuksille.
– Kirkkoherra itse otti siitä yhteyttä meihin, että tällainen päätös on tehty, Queerstavi Priden puheenjohtaja Eerika Ströömi kertoo.
Pirkanmaalla Akaassa toista kertaa järjestettävän Priden sateenkaarimessu taas peruuntui alkuviikosta, kun kirkon hyväksymästä päätöksestä käyttää kirkon tiloja tehtiin oikaisuvaatimus.
– Siellä on muutama hyvin konservatiivinen henkilö, jotka ovat sitä mieltä, että me ei mahduta sinne [kirkkoon], eikä meidän kanssa saa tehdä yhteistyötä, Akaa Pride ry:n puheenjohtaja Voima Kulmala kertoo.
Vastoinkäyminen vain lisää tarvetta Akaa Pridelle, sanovat järjestäjät. Messun sijasta kirkko pitää tapahtumapäivänä ovensa auki ja pappi tulee pitämään iltahartauden torille.
Pienempi paikallinen tapahtuma on monelle saavutettavampi kuin vaikka Helsingin Pride, kaikki haastatellut järjestäjät kertovat. Toisaalta pienemmässä tapahtumassa osallistuminen voi herättää enemmän huomiota, ja leimautuminen pelottaa.
– Se voi olla joillekin valitettavasti este osallistua. Mutta sen takia on tärkeää, että liittolaiset tulevat paikalle, Queerstavi Priden Ströömi sanoo.
Tapahtumat haluavat vakiinnuttaa itsensä. Pienet tapahtumat ovat kuitenkin usein pienen vapaaehtoisjoukon työn tulos. Esimerkiksi Pienen kylän Pridea tekee tasan kaksi järjestäjää.
– Onhan tämä ihan älytön työmäärä ollut kahdelle ihmiselle. Ainakaan tällä tavalla tätä ei voi uudelleen järjestää, Lotta Pylvänäinen toteaa.
Ströömin mukaan Suomen tämänhetkinen poliittinen ilmapiiri korostaa Priden tärkeyttä. Myös Seta ilmaisi alkuviikosta kannanotossaan huolta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvan vihamielisen ilmapiirin kehityksestä Suomessa.
– Ei ole näköpiirissä valitettavasti sitä tilannetta, että voitaisiin sanoa, että työmme täällä on tehty, Ströömi sanoo.