Eeva Lehtimäen kommentti: Kokoomuksen ja SDP:n sinipunaa pukkaa, mutta mahtuvatko puolueet samaan hallitukseen näillä johtajilla ja linjoilla?

Suomalaisten turvallisuutta järkyttänyt Ukrainan sota ja nopeasti noussut Nato-jäsenyyden kannatus ovat nostaneet kokoomuksen kannatuksen ennätyslukemiin. SDP ja kokoomus joutuvat vakavasti harkitsemaan väliensä kohentamista, koska tällä hetkellä sinipuna on varteenotettavin hallituspohja ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Oppositiopuolue kokoomus on reippaalla karkumatkalla verrattuna muihin puolueisiin, kun eduskuntavaaleihin on aikaa vajaa vuosi.

Kannatuslukema 26,1 prosenttia on puolueen ennätys Ylen Taloustutkimuksella teettämissä kyselyissä. Etumatkaa toisena olevaan pääministeripuolue SDP:hen on yli seitsemän prosenttiyksikköä.

Sota ja turvallisuuspolitiikan täyskäännös hyödyttävät kokoomusta. Puolue on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo pitkään.

Puheenjohtaja Petteri Orpon ja puolueen kärkipoliitikot ovat lähinnä pidätelleet Nato-kantojaan julkisuudessa, koska besserwisseröinti kääntyy aina pidemmän päälle julistajaansa vastaan.

Vaalien läheisyys ja oppositiosta tuleva noste selittävät myös kokoomuksen kovia kannatuslukemia.  

Istuva hallitus menettää hohdettaan ja uuteen vaihtaminen alkaa kangastella äänestäjien mielessä.

Sinipuna häämöttää – mahtuvatko kokoomus ja SDP samaan hallitukseen?

Pääministeri Sanna Marinin henkilökohtainen suosio on pitänyt SDP:tä korkealla pitkään eri suosiomittauksissa. SDP:tä äänestäisi nyt 19 prosenttia suomalaisista.

Kokoomuksen ja SDP:n etumatka muihin puolueisiin on niin selvä, että sinipuna-akselia joudutaan miettimään puolueissa vakavasti.

Kysymys kuuluukin mahtuvatko puolueet samaan hallitukseen, jos eduskuntavaalien tulos on ensi huhtikuussa samansuuntainen.

Marinin pääministerikauden alussa kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyö näytti täysin mahdottomalta. Niin kovaa pääministeri Sanna Marin ryöpytti kokoomusta ja sen poliittisia linjauksia.

Edelleen talouspolitiikassa, erityisesti suhteessa velkaantumiseen, verotukseen, sosiaaliturvaan sekä työllisyyskeinoihin puolueet ovat kaukana toisistaan.

Mutta täyskäännökset politiikassa ovat peruskauraa.

Purran tuska – kannatus pysyy alhaalla

Kriisiajat näyttävät Suomessa suosivan perinteisiä puolueita. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on aktiivinen julkisuudessa, mutta ei ole pystynyt vakuuttamaan puolueen kannattajia.

Puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho vetää puolueen turvallisuuspoliittisia ulostuloja reippaalla otteella. Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuus on nostanut Halla-ahon uudestaan parrasvaloihin.

Se ei ole kuitenkaan nostanut puolueen kannatusta.

Perussuomalaisia kannattaa nyt 13, 6 prosenttia suomalaisista. Pudotusta edelliseen mittaukseen verrattuna on kaksi prosenttiyksikköä, eniten puolueista.

Taloustutkimuksen tausta-aineiston mukaan perussuomalaiset menettää kannatustaan erityisesti kokoomukselle. Kokoomuksen nousua selittää miesäänestäjien siirtyminen puolueen kannattajaksi.

Mielenkiintoista on nähdä, miten pitkään Riikka Purralle annetaan työrauha puolueen johdossa, jos kannatus ei lähde ylöspäin.

Eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia.

Jo syksyllä puolueet ovat vaaliasennossa.

Lue myös:

    Uusimmat