Presidentti ei välttämättä saa tahtoaan läpi Palestiinan tunnustamisessa – sananvaltaa ei ole eduskunnallakaan
1:40Video: "Presidentti Stubb ei välttämättä saa tahtoaan läpi"
Julkaistu 04.08.2025 16:13(Päivitetty 04.08.2025 19:58)
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Eduskunnalla ei lähtökohtaisesti ole sananvaltaa Palestiinan tunnustamisessa, sillä päätös on presidentin ja hallituksen yhteinen.
Valtio-opin professori Tapio Raunio pitää yllättävänä, että tasavallan presidentti Alexander Stubb toi oman kantansa Palestiinan tunnustamiseen näkyvästi esille.
– Pidän sitä yllättävänä, koska samalla presidentti laittoi oman arvovaltansa peliin. Vielä viime vuosituhannen lopulla (ennen perustuslain muutosta) presidentti olisi saanut tahtonsa läpi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa hallituksen ei tarvitse totella presidenttiä, ja tämä on varmaan osalle suomalaisistakin erikoinen tilanne.
Lisäksi Palestiinan tunnustaminen jakaa hallitusta sisäisesti, minkä vuoksi Stubbin ilmoituksen on tulkittu asettaneen myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hankalaan tilanteeseen.
Raunio pitää kuitenkin Stubbin ulostuloa hyvänä asiana.
– On tervettä, että ulkopolitiikasta käydään julkista keskustelua, ja että erilaisia kantoja uskalletaan tuoda esille. Ymmärrän, että tämä on pääministerin ja päätöksenteon näkökulmasta hankalaa, mutta mieluummin näin kuin että erimielisyyksiä pidettäisiin piilossa. Nythän kansalaiset saavat selville puolueiden ja yksittäisten poliitikkojen kantoja, ja se on demokratian kannalta erittäin tervetullutta.
Raunion mukaan tilanne ei ole osoitus siitä, että hallituksen ja presidentin yhteisjohtajuudessa olisi kitkaa.
– Kyse on vain siitä, että presidentti ja hallitus ovat ainakin toistaiseksi eri mieltä.
Entinen pääministeri, keskustan Matti Vanhanen puolestaan sanoi Ylellä, että hallituksen ja presidentin yhteistoiminta ei näytä toimivan, ja että hallituksen pitäisi tuoda asia eduskunnan ratkaistavaksi, ja antaa eduskunnan kannan mukainen esitys presidentille.
Raunio ei usko, että hallitus veisi asiaa eduskunnan ratkaistavaksi.
Se vaatisi yhtä lailla hallituksen aloitteellisuutta asiassa, ja hallituspuolueista ainakin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat Palestiinan tunnustamista nykytilanteessa.
– Näiden kahden puolueen näkökulmasta asian vieminen eduskuntaan ei olisi hyvä vaihtoehto, koska eduskunnasta todennäköisesti löytyisi tuki tunnustamiselle.
"Jos hallitus ei saa aikaiseksi esitystä, niin sitten se vaan on niin"
Opposiopuolueista SDP, vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat Palestiinan tunnustamista. Lisäksi poliittinen paine Palestiinan tunnustamiseen kasvanee, mikäli suuret Euroopan maat tunnustavan Palestiinan.
Orpon mukaan Suomen kanta muodostetaan ennen syyskuussa pidettävää YK-kokousta, ja asiasta keskustellaan tulevissa tp-utvan, eli tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksissa.
Nykytilanteen jatkuminen, eli presidentin ja hallituksen erimielisyys Palestiinan tunnustamisessa ei kuitenkaan sinänsä ole ongelma, joka vaatisi ratkaisua, Raunio sanoo.
– Keskustelu on mielestäni mennyt hieman väärille raiteille, kun on puhuttu, että hallituksen pitää tehdä esitys tunnustamisesta. Täytyy muistaa, ettei Suomella ole mitään velvollisuutta toimittaa esitystä tunnustamisesta. Jos hallitus on sisäisesti erimielinen, eikä saa aikaiseksi esitystä, niin sitten se vaan on niin.
Suomi on viimeksi tunnustanut Etelä-Sudanin
Julkisuudessa on pohdittu myös, mitä tapahtuu, jos hallitus ja presidentti eivät pääse yhteisymmärrykseen ulkopolitiikan yhteisjohtajuuteen kuuluvassa asiassa, kuten Palestiinan tunnustamisessa.
Asiasta ei tiettävästi ole ennakkotapausta. Perustuslain mukaan presidentin ollessa eri mieltä, kuin mitä valtioneuvosto ratkaisuehdotuksessaan esittää, voi valtioneuvosto valmistella asian uudelleen, ja antaa asiasta eduskunnalle selonteon.
Tuolloin asiasta päätetään eduskunnan hyväksymän kannan mukaisesti, jos valtioneuvosto tätä ehdottaa.
Palestiinan tunnustamisesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa valtioneuvoston tekemää ratkaisuehdotuksesta, josta hallitus ja presidentti olisivat eri mieltä.
MTV Uutiset kysyi ulkoministeriöstä, miten valtion tunnustaminen Suomessa tapahtuu, ja mikä eduskunnan rooli valtion tunnustamisessa on.
Ulkoministeriön viestintäyksikkö vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
– Kansallinen päätös valtion tunnustamisesta on tehtävä ennen kansainvälistä tunnustamisaktia. Asian esittelemisestä valtioneuvoston yleisistunnolle ja edelleen tasavallan presidentille vastaa ulkoministeriö. Eduskunta on osallistunut asian käsittelyyn perustuslain 97 pykälän nojalla, ulkoministeriö viestintäyksikkö kirjoittaa.
Ulkoministeriön mukaan Suomi on viimeisimpänä tunnustanut Itä-Timorin vuonna 2002, Kosovon vuonna 2008 ja Etelä-Sudanin vuonna 2011.
– Kansainvälisoikeudellisesti valtion tunnustamisen edellytyksenä pidetään tiettyjen tunnusmerkkien, eli valtiollisuuden objektiivisten kriteerien täyttymistä. Näitä ovat pysyvä väestö, määritelty alue ja tehokas hallitus. Kriteerit tulevat Montevideon valtioiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta yleissopimuksesta vuodelta 1933. Käytännössä niitä ei kuitenkaan ole tulkittu ehdottomina, vaan poliittinen harkinta on merkittävässä roolissa valtioiden tunnustamista koskevassa päätöksenteossa, ulkoministeriö viestittää sähköpostivastauksessaan.
Juttua päivitetty 4.8.2025 kello 16.29: Juttuun lisätty ulkoministeriön viestintäyksikön sähköpostitse lähettämät kommentit.
