Eettisiä turkiksia? Suomalaiset villiturkikset tarjoavat vaihtoehdon tarhaketulle

Suomessa metsästetään joka vuosi useita tuhansia haittaeläiminä pidettyjä pienpetoja, kuten minkkejä ja supikoiria. Samoin liikenteessä menehtyy lukuisia kettuja ja muita pienpetoja, joiden raadot jäävät tienposkeen makaamaan.

Suunnittelija Marita Huurinainen on alkanut hyödyntää muuten hukkaan meneviä turkkeja. Luonnossa vapaina vipeltäneiden villieläinten turkikset saavat uuden elämän Huurinaisen luomuksissa.

– Idea oli alun perin metsästystä harrastavan isäni. Hänellä oli jo kauan sitten ajatus, että tarhattu ja villi turkis pitäisi erottaa toisistaan, jotta käyttäjä tietäisi turkisten alkuperän.

Idea jäi mieleen kytemään. Neljä vuotta sitten Huurinainen oli mukana perustamassa Luonnonturkisyhdistystä. Wild Finnish Fur -tavaramerkki takaa, että tuotteiden valmistuksessa on käytetty vain villinä eläneiden eläinten turkiksia.

Kettua, supikoiraa ja minkkiä

Huurinaisen Kämp Galleriaan avatussa liikkeessä roikkuu puuhkia, liivejä, jakkuja ja turkishattuja. Rekeillä roikkuu kettua, näätää, minkkiä ja supikoiraa. Pehmeää, pörröistä ja pöyhkeää.

Huurinaisen asusteisiin ja vaatteisiin päätyviä eläimiä ei ole metsästetty turkin takia, vaan turkis on saatu esimerkiksi kannanhallinnan sivutuotteena. Huurinainen kertoo, että materiaali on peräisin suomalaisilta metsästäjiltä, jotka metsästävät Metsähallituksen myöntämien lupien ja kiintiöiden mukaisesti.

– Minulle on tarjottu esimerkiksi hyljettä ja ilvestä, ja olen kieltäytynyt niistä. En käytä harvinaisten eläinten turkiksia, vain sellaisia, jotka saadaan metsästyksen sivutuotteina, Huurinainen toteaa ja huomauttaa, ettei suunnittelijana edes haluaisi käyttää tarhattua turkista.

Huurinaisen mukaan villieläinten turkikset ovat materiaaleina hyvälaatuisia, vaikka ne voivatkin olla vaikkapa takkuisempia kuin tarhatun eläimen karva. Huurinaisen suunnittelufilosofiaan rosoisuus sopii.

– Ne ovat elämän jälkiä. Minusta se pitää hyväksyä. Värierot kertovat vain yksilöllisyydestä.

Huurinaisen WILD -mallistossa käytetään myös poron ja hirven nahkaa, joiden alkuperäiset omistajat lienevät eläneen onnellisemman elämän kuin teollisen lihantuotannon kautta saadun nahan kantajat. Hirven ja poron nahka on myös todella pehmeää. Huurinainen lupailee, että jatkossa ylleen voi pukea myös poron ja hirven turkista.

Eläinsuojelujärjestö siunaa ajatuksen?

Huurinaisen mukaan mallisto on saanut hyvän vastaanoton, vaikkakin turkisten parissa työskentely herättää paljon epäluuloja ja kritiikkiä.

– Olen tavoittanut kuluttajia, jotka eivät koskaan olisi ajatelleet käyttävänsä turkiksia. Myös eläinsuojelujärjestö Animalia on kommentoinut, että se tukee tätä ajatusta, Huurinainen kertoo ja kehuu villiturkista myös ekologisena vaihtoehtona.

– Turkista ei tarhauksen ympäristövaikutusten takia pidetä ekologisena. Tämä kuitenkin on todella ekologinen tuote, sillä hiilijalanjälkeä ei villiturkiksista juuri synny.

Mitä mieltä olet villiturkiksista? Kommentoi!