Uudistettu hankintalaki ei velvoita valtiota tai kuntia ottamaan yritysvastuuta huomioon hankinnoissaan.
Hankintalaki vaatii kilpailuttamaan
- Hankintalain mukaan muun muassa julkisyhteisöjen pitää kilpailuttaa tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi.
- Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankinnan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan tai se, joka on hinnaltaan halvin.
- Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä ja käyttökustannuksia.
- Lisäksi hankkija voi asettaa hankintasopimuksen toteutumiselle ehtoja, jotka koskevat esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten kansainvälisen työjärjestön sääntöjen noudattamista. Ehdoista on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
– Harva asia käytännössä muuttuu. Sosiaalisen vastuun huomioiminen vaikkapa kuntien tekemissä tarjouspyynnöissä ei ole edelleenkään pakollista, sanoo oikeustieteen väitöskirjatutkija Lia Heasman Helsingin yliopistosta.
Hankintalaki sääntelee sitä, miten valtion ja kuntien pitää kilpailuttaa hankintansa, kuten erilaiset palvelut ja tuotteet. Hallitus esitti kesäkuussa muutoksia hankintalakiin, joka menee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian hyväksymisen jälkeen.
Heasmanin mukaan eettiset kysymykset olisi voitu nostaa hankintalaissa esiin nykyistä selkeämmin. Hänen mielestään laissa olisi mahdollista viitata esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksia ja liiketoimintaa koskeviin periaatteisiin tai kansainvälisiin sopimuksiin.