Eettisen vaatteen ongelma: Kuluttaja hukkuu sertifikaattisuohon

Eettisen vaatevalinnan tekeminen ei ole kuluttajalle helppoa. Oikeilla kulutustottumuksilla voi kuitenkin tehdä palveluksen ympäristölle.

Yritykset ovat heränneet kuluttajien vaatimuksille eettisimmistä vaatteista. Nettisivuilta löytyvät yhteiskuntavastuuraportit antavat osviittaa siitä, kuinka yritys suhtautuu eettisiin kysymyksiin.

Vaateketjut myös kampanjoivat yhä hanakammin eettisen kuluttamisen puolesta. Firma voi lanseerata vaikkapa malliston, jonka tuotosta tietty osa menee kyläyhteisölle tai markkinoida tuotetta, jonka valmistuksessa on kiinnitetty huomiota ekologisuuteen.

Mainoskampanjat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, Muotikaupan liiton tiedottaja Meri Karppanen muistuttaa.

Ekopuuvilla voi vaikkapa tarkoittaa sitä, että vain yksi kymmenistä puuvillan kasvatuksessa ja valmistuksessa käytetyistä kemikaaleista on vaihdettu astetta ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Tällöin jätetään kertomatta oleellista tietoa, eikä tavallisella kuluttajalla voi olla aikaa tai resursseja selvittää kokonaiskuvaa.

Osa yrityksistä tekee kuitenkin valtavasti töitä ympäristön ja työntekijöiden eteen. Ongelmana on, että tavallisen kuluttajan voi olla joskus mahdotonta selvittää, panostaako yritys eettisyyteen tosissaan.

– Pitää olla aika valveutunut kuluttaja, jotta ymmärtää, mitä tietyt sertifikaatit tarkoittavat ja kuinka niitä valvotaan, Karppanen sanoo.

Pelkästään eri ympäristömerkkejä on ekologisista vaatteista kertovan Vihreät vaatteet -sivuston mukaan 11. Sertifikaatteja myöntäviä organisaatioita mainitaan samalla sivustolla neljä: Soil Association, IMO, Control Union Certifications ja Ecocert.

Pukeutumiskulttuurimme on jäljessä muuta Eurooppaa

Karppasen mielestä laatuun panostaminen on helpoin tapa tehdä eettisiä vaatevalintoja.

– Kannattaa ostaa vaate harkiten ja antaa myyjän palvella, jotta ei tule hutiostoja. Siis vähemmän määrää ja enemmän laatua. Kun vaate palvelee pitkään, ekoteko voi olla suurempi kuin yksittäisiin asioihin huomion kiinnittäminen, Karppanen sanoo.

Halvalla voi Karppasen mukaan toisinaan saada laatua, mutta useinkaan tämä ei ole mahdollista.

– Järkikin sen sanoo, että jos t-paita maksaa kymmenen euroa, jossakin vaiheessa eettisyydestä on tingitty.

Suomalaiseen pukeutumiskulttuuriin kaivattaisiin Karppasen mukaan muutosta. Laadukkaisiin vaatteisiin satsaava saa yhä osakseen syyllistämistä, vaikka esimerkiksi kodin hankinnoissa laatuun panostaminen on jo arkipäivää.

– Rumat ne vaatteilla koreilee -tyylinen ajattelutapa on hyvin suomalaista. Olemme pukeutumiskulttuurissa Euroopan häntäpäätä, Karppanen sanoo.

Lue lisää:

AVA/Maarit Rasi

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat