Eduskunnassa puitiin kotouttamismietintöä: "Olemme tilanteessa, jossa kotouttaminen saattaa kestää viisi vuotta tai pidempään"

Eduskunta keskusteli tuoreesta tarkastusvaliokunnan kotouttamispolitiikkaa koskevasta mietinnöstä, jossa maahanmuuttajanaiset nostettiin kotoutumisen erityisryhmäksi.

Essayah totesi, että palvelut pitää järjestää niin, ettei lastenhoito estä osallistumista.

– Ei äitiys ole este kotoutumiselle, vaan meidän pitää järjestää kotoutumistoimenpiteet, esimerkiksi kielikurssit niin, että sinne voidaan ottaa lapset mukaan, Essayah sanoi.

Lue myös: Maahanmuuttajien kotouttamiskurssit halutaan pakollisiksi – tähän mennessä osallistumista kotouttamiseen ei ole seurattu

Kieliopintoihin velvoittavuutta

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaan kotouttamispolitiikka ei toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.

Valiokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) esitteli istunnon aluksi mietinnön kolme keskeistä havaintoa, joista ensimmäinen oli kotoutumisen nopeuttaminen.

– Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa kotouttaminen saattaa hyvinkin kestää viisi vuotta tai pidempään. Valiokunta ehdottaa, että pääsääntöisesti lähdettäisiin siitä, että tuloksia pitäisi saada jo ensimmäisen vuoden aikana.

Toinen huomio oli velvoittavuuden lisääminen. Velvoittavuutta voitaisiin Heinäluoman mukaan lisätä ainakin kieliopinnoissa. Valiokunta ehdottaa kieliopintoihin lisättäväksi koetta, jolla oppimista voidaan mitata.

– Kun kielikoulutusta on riittävästi järjestetty ja kun myös sen tuloksia testataan, niin ei ole jatkossa perusteltua, että yhteiskunta kustantaa usean vuoden Suomessa olon jälkeen tulkkauspalveluita.

Lue myös: Eduskunnan tarkastusvaliokunta vaatii laajoja uudistuksia kotouttamispolitiikkaan – työministeri: "Pitää uskaltaa sanoa ääneen silloin, kun jokin ei onnistu"

Työelämän syrjinnästä eroon

Kolmas mietinnön havainto oli, että työelämälähtöisyyttä täytyy kotouttamisessa lisätä. Tähän ehdotetaan muun muassa työharjoittelujen kehittämistä.

RKP:n Anders Adlercreutz huomautti, että maahanmuuttajien työllisyyden vahvistamisessa pitäisi kiinnittää huomiota yhteiskunnan asenteisiin.

– Jos kokee olevansa tervetullut, jos ei koe syrjintää, jos ei koe rasismia, silloin kotoutumisen edellytykset paranevat huomattavasti.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kiinnitti huomiota samaan asiaan.

– Meillä on jonkin verran maahanmuuttajien piirissä kokemusta, että ei pääse edes työhaastatteluun nimensä tai ihonvärinsä takia. Tämmöisessä yhteydessä voidaan sanoa, että voi olla jopa syrjiviä tai rasistisiakin käytäntöjä. Näistä pitää päästä eroon, Haavisto sanoi.