Maahanmuuttajien osallistumista kotouttamistoimiin ei ole tilastoitu tai seurattu Suomessa tähän päivään asti juuri lainkaan. Tämä käy ilmi eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämästä selvityksestä.
Valiokunta esitti tänään 11 toimenpidettä, jolla halutaan nopeuttaa ja tehostaa maahanmuuttajien kotouttamista.
Tulevaisuudessa kotouttamiskurssit olisivat pakolliset. Kielitaito sekä suomen kulttuurin ja arvojen omaksumista mitattaisiinb kokeilla.
"Asiat ovat olleet pitkään ihan levällään"
Vuoden 2015 pakolaisvirran myötä eduskunnan tarkastusvaliokunta päätti aloittaa selvitystyön maahanmuuttajien kotouttamisen toimivuudesta.
– Tiedot siitä mitä todellisuudessa on tapahtunut, on kovin puutteellista. Ehkä siihen liittyy sitten se ajatus, että enemmin tai myöhemmin tulijat kiinnittyvät yhteiskuntaan. Meidän havainto on se, että pitää seurata paremmin ja sitten kun on tilastotietoa, voidaan myös puuttua epäkohtiin ja katsoa mitä muutoksia tarvitaan, sanoo tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja SDP:n Eero Heinäluoma.
Kokoomuksen Eero Lehti ihmettelee, että asiat ovat olleet pitkään ihan levällään.
– En tiedä miten tällainen tilanne on päässyt syntymään. Ehkä yksi syy on siinä, että valtio kantaa ensimmäiset 3 vuotta kustannusvastuun ja sen jälkeen vastuu siirtyy kunnille. Jaettu vastuu on yleensä ei vastuuta ollenkaan, Lehti toteaa.
Seuraava hallitus tekee kotouttamislainsäädännön uudistuksen
Tarkoitus on, että seuraava hallitus tekee kotouttamislainsäädännön kokonaisuudistuksen joka astuisi voimaan vuoden 2020 alusta. Muun muassa kotouttamiskurssit halutaan tehdä pakollisiksi ja kielitaito mitata kokeen avulla.