Eduskunnassa kysyttiin: Tuleeko ravintolayrittäjistä korona-sodan henkilökohtaisia maksumiehiä?

Eduskunta keskusteli tänään esitystä ravintoloiden, baarien ja pubien sulkemisesta 4.4.–31.5. välisenä aikana. Ravintoloiden sulkeminen on osa hallituksen kieltolistaa, jolla pyritään hidastamaan korona-viruksen etenemistä.

Puolueet laidasta laitaan pitivät ravintoloiden sulkemista tarpeellisena epidemian hillitsemiseksi. Osa kansanedustajista oli kuitenkin huolissaan ravintolayrittäjien ja työntekijöiden asemasta. Ravintoloiden sulkeminen on monelle taloudellisesti raskas isku.

Ravintoloiden sulku voidaan purkaa maakunnittain jo ennen määräaikaa, jos korona-tilanne sen sallii. Nykyisten ennusteiden mukaan epidemia kuitenkin jyllää ankarana vielä toukokuun lopussakin. Ruoan ulosmyynti on sallittu, mutta se ei monia yrityksiä auta.

Suoria yritystukia vaadittiin nopeasti

Varsinkin oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat vaativat ärhäkkäästi suoraa tukea yrittäjille. Hallitus on jo päättänyt yhdestä yritysten tukipaketista, mutta moni kahvila- ja ravintolayrittäjä jää sen ulkopuolelle.

– Moni heistä miettii tälläkin hetkellä, miten ihmeessä saa maksettua kulut ja vuokran tilanteessa, jossa asiakkaat ovat kaikoneet ja myynti sakkaa pahasti. Ei heillä ole aikaa odotella viikkoja. Tarvitaan suora ja konkreettinen tuki nopeasti, jotta laaja konkurssiaalto vältettäisiin, vaati kansanedustaja Matias Marttinen (kok.).

– Koronakriisi ei ole normaalia yrittäjäriskiä. Eikä korkeakorkoisen lainan takaaminen ole yrittäjän auttamista. Suuret selviää, pienet ei. Tätä on todella vaikea hyväksyä, säesti Ville Kannisto (kok.)

Myös vuokranantajien ja pankkien nuivuutta ihmeteltiin tilanteessa, jossa asiakas uhkaa ajautua konkurssiin.

– Suomalaisten suojelemiseksi tehtyä sulkemista ei voi sälyttää yksittäisten ravintolayrittäjien maksettavaksi, totesi kansanedustaja Janne Sankelo (kok.).

Perustuslakivaliokunta edellytti yrityksille korvauksia

Eduskunnan perustuslakivaliokunta vaati esitystä käsitellessään, että rajoituksen kohteeksi joutuvat elinkeinonharjoittajat saavat kohtuullisen korvauksen. Mutta millaisia korvauksia ja kuinka paljon - se on hallituksella vasta mietinnässä.

– Hallitus tulee miettimään ja selvittämään tarpeet ja mahdollisuudet ravintola-alan rajoittamisen aiheuttamien kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Tuossa kompensaatiomallin selvittelyssä otetaan huomioon myös se, että tämä ravintolatoiminnan harjoittaminen on vaikeutunut jo ennen rajoituksen voimaan tuloa. Eli tätä työta tehdään parasta aikaa työ- ja elinkeinoministeriössä, vastasi työministeri Tuula Haatainen (sd).

Korvauskeinoja etsitään myös jo päätettyjen yritystukien sääntöjä tulkitsemalla.

– Tätä Business Finlandin ja ely-keskusten tukea voidaan kyllä käyttää rajoitetusti myös vuokrien ja palkkojen maksamiseen, vaikka ne kehittämisrahan nimellä siellä osittain ovat. Eli tämä on mahdollista, muotoili Haatainen.

Ehtiikö konkurssi ennen tukia?

Tukien suuntaaminen pelkästään yhdelle toimialalle on vaikeaa. Lisäksi yritykset ovat kahvila- ja ravintola-alallakin kovin erilaisia. 

– Meillä parasta aikaa tehdään ministeriössä töitä sen eteen, että miten voitaisiin näitä suoria tukia ja sektorikohtaisia kompensaatioita edelleen kehittää ja saada ne koskemaan myös ravintola-alaa. Ja näiden nykyisten instrumenttien joustamista käydään myös läpi, vakuutti Haatainen.

Yksinyrittäjille on luvassa 2000 euron kertaluontoinen tuki, jota voi anoa kunnalta. Lisäksi yrityksen viemistä konkurssiin ollaan vaikeuttamassa tilapäisten maksuviivästysten osalta.