Ravintola-alan konkari pelkää massiivista konkurssiaaltoa: "Aika on loppu, konkurssiaallon jäljet käyvät pirun kalliiksi"

Ravintola-alan yrityskauppoihin erikoistuneen Activalin toimitusjohtaja Ari Larnemaa tietää, mistä puhuu: Activalia vuodesta 1992 vetänyt Larnemaa on ollut mukana tuhansissa järjestelyissä.

– Ilman toimivaa tukijärjestelmää uhkana on massiivinen konkurssiaalto. Jos riittävien suorien tukien jakaminen epäonnistuu, edessä on ravintolakonkursseja ja massatyöttömyyttä, Larnemaa varoittaa.

– Aika on loppu. Konkurssiaallon jäljestä voi tulla karmeaa ja sitä paitsi pirun kallista.

Asiantuntija muistuttaa, ettei suunniteltu noin 9200 euron ”koronatuki” ravintolaa kohti riitä edes keskimääräiseen vuokraan. Alalla pelätään, että ravintoloille ehdotettu suora 150 miljoonan euron tuki kaatuu.

– Olen saanut kuulla, että keskusta haluaa leikata tukea ja viedä ravintoloilta loputkin. Samalla Katri Kulmunin puolue ajaa ravintolat konkurssikypsiksi, Larnemaa uskoo.

”Ravintolavastaista maahenkeä”

Activalin Larnemaan mukaan keskustan syvissä riveissä elää vahvaa ”ravintolavastaista maahenkeä”.

– Ravintola on liian monelle keskustalaiselle edelleen synnin pesä, jonne ei pidä edes mennä. Ne on nyt poliittisella päätöksellä suljettu, eikä niille pidä mitään antaa.

Larnemaa kuitenkin muistuttaa, että pelkkä majoitus- ja ravintola-alan verojalanjälki on miljardeja euroja vuodessa. Ala on koko talouden merkittävimpiä työllistäjiä.

Ravintolatoimen ja -elinkeinon sulkemista edelsi perustuslakivaliokunnan kanta, että lailla säädetään kiellon aiheuttamien taloudellisten menetysten korvaaminen. Tähän kantaan talousvaliokunta yhtyi.

Kurja tilanne on jatkunut pian kuukauden: ravintolat suljettiin 4. huhtikuuta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Ne on pidettävä kiinni 31. toukokuuta saakka.

Ravintolat keskellä draamaa

Suomessa toimii yhteensä noin 11 000 ravintolaa. Larnemaa laskee, että Helsingissä on noin 1 700 anniskeluoikeudet saanutta ravintolaa. Kun lukuun otetaan mukaan muut ravintolat, alan liiketoimintayksiköitä on Helsingissä noin 4000.

– Ravintolat on suljettu, mutta osalla ruokaravintoloista on take away -toimintaa. Sillä ei ole koko draaman kaaressa merkitystä, mutta se saattaa toimia yksittäistapauksissa.

Tilanne on joka tapauksessa se, että eduskunta on päätöksellään sulkenut ravintolat. Julkinen valta on käytännössä kieltänyt yrityksiä harjoittamasta elinkeinoaan ja vienyt työntekijöiltä mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan.

Larnemaa kertoo hallitukselle lähetetystä avoimesta kirjeestä, jossa vaaditaan erillistä ravintola-alan tukea. Kirjeen allekirjoittajat kiirehtivät toimenpiteitä ravintolayrittäjien toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

– Lähettämässämme kirjeessä on aika kattava allekirjoittajajoukko, jonka keräsimme vain muutamassa tunnissa. Tämä osoittaa, kuinka huolestuneita alalla ollaan juuri nyt.

Avoimen kirjeen muotoilut ovat vaativia, jopa hätäisiä:

– Me vetoamme Suomen hallitukseen, jotta se viimeinkin ryhtyy valiokuntien ja eduskunnan sille edellyttämiin toimiin, sillä aika on loppu.

Lomautuksia ja irtisanomisia

Alan uutiset ovat musertavan huonoja: EK:n kyselyssä lähes 70 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä ilmoittaa, että liikevaihto on tässä kuussa vähintään 75 prosenttia normaalia huhtikuuta pienempi.

Työnantajista 89 prosenttia on jo tehnyt lomautuksia ja 11 prosenttia on turvautunut irtisanomisiin. Laskentatavat vaihtelevat, mutta majoitus- ja ravintola-ala on työllistänyt noin 90 000 ihmistä.

– Lomautettuja on jo kymmenin tuhansin. Koska ravintolat ovat kiinni, niin selvästi yli puolet vakituisesta työvoimasta on lomautettuna, Larnemaa arvioi.

MaRa ry on aiemmin kertonut, että matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnistä on kadonnut nopeassa ajassa 70–100 prosenttia. Liiketoiminta loppuu vähitellen kokonaan.

Vuokranalennuksista vääntöä

MaRa ry:n jäsenyrityksistä on tullut runsaasti palautetta siitä, ettei suuri osa isoista vuokranantajista halua alentaa vuokria.

Tilanteen tunteva Larnemaa kertoo viiden ravintolavaikuttajan ”hätäapuryhmästä”, joka on ollut mukana neuvottelemassa vuokrista. Vuokraisäntienkään tilanne ei ole helppo.

– Neuvottelut ovat päättyneet fifty-fifty. Puolet vuokraisännistä on suostunut joustamaan: yrittäjille on tarjottu huojennuksia tai vuokranmaksun siirtoa. Loput ovat torjuneet ajatukset joustoista.

Pääkaupunkiseudun suurin ravintolatoimija HOK Elanto päätti ykskantaan, ettei se sulkemisten jälkeen enää maksa tai peri itse vuokria. Larnemaan mukaan linjaus on osin toiminut.

– HOK Elanto halusi käynnistää keskustelun siitä, ettei ravintola voi yksin kantaa vastuuta syntyneessä tilanteessa. HOK Elanto sai näin pään auki vuokraneuvotteluille, Larnemaa kertoo.

Kannattavuus heikkoa tasoa

Ravintoloiden kannattavuus oli jo ennen koronavaikeuksia vaatimatonta tasoa. MaRa ry on laskenut, että vuosina 2012–2016 koko ravintola-alan liikevoittoprosentti jäi keskimäärin 1,9 prosenttiin.

Larnemaan näppituntuman mukaan alan kannattavuus on vuosina 2017-2019 parantunut. Keskimääräinen alan liikevoitto on kolmisen prosenttia liikevaihdosta.

– Ravintolayhtiöiden taseet ovat perinteisesti ohuita. Ei niissä mitään puskureita ole, Larnemaa kertoo.

Helsingissä on tälläkin hetkellä myytävänä satoja anniskeluravintoloita. Nyt yrityskauppamarkkinat ovat ymmärrettävistä syistä kiinni tai ainakin odottavissa tunnelmissa.

– Tuntemattomia tekijöitä on liikaa. Pahimmassa tapauksessa lupailtu 150 miljoonan euron tuki murenee, jolloin ravintoloita alkaa kaatua kuin dominonappuloita, Larnemaa sanoo.

Yrityskaupat vievät koronakriisissä aiempaa enemmän aikaa. Kun alan epätoivon aste kasvaa, alkavat myytävänä olevien ravintoloiden hinnat pudota.

– Näin kävi 1990-luvun alun lamassa.