Eduskunnan keskustelukulttuuri on karannut käsistä, sanovat kansanedustajat – kyselytunneille kovaa kritiikkiä: "Taso on romahtanut"

Torstaisin pidettävät eduskunnan kyselytunnit ovat opposition paikka haastaa hallitusta. Tunnin aikana oppositiopuolueet saavat kysyä paikalla olevilta ministereiltä vastauksia haluamiinsa kysymyksiin.

Suurimmat oppositiopuolueet saavat ensimmäiset kysymykset, joita käsitellään pisimpään. Yleisradion televisioimat kyselytunnit ovat  kansalaisille näyteikkuna siihen, miten Suomen pääfoorumilla politiikasta puhutaan.

Tämä näyteikkuna ei ole usein kaunis, ystävällinen tai rakentava.

MTV Uutiset kysyi muutamilta kokeneilta kansanedustajilta, mitä he ajattelevat kyselytuntien keskustelun laadusta.

– Keskustelut ovat todella kärkeviä. Tyyli on minun mielestäni kehittynyt tarpeettoman räikeäksi. Kauneus on toki aina katsojan silmissä, mutta minua vieroksuttaa perussuomalaisten räikeä ja aggressiivinen tapa käydä keskustelua. En viihdy kyselytunneilla, vihreiden kansanedustaja Satu Hassi pohtii.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) on samoilla linjoilla Hassin kanssa kyselytuntien laadusta.

– Vastenmielistä. Taso on romahtanut. Asioita ei haluta selvittää ministereiltä vaan ennemmin yritetään nolata tarkoitushakuisesti. Rumasti sanottuna keskustelu on räksyttämistä. Tämä on ollut havaittavissa nyt parin vaalikauden ajan. Hallitukset ovat yrittäneet olla asiallisia, vaikka kysymykset olisivat typeriä, Tuomioja sanoo.

Kokoomuksen konkariedustaja Ilkka Kanerva on niin ikään harmissaan kyselytuntien laadusta, mutta eri syystä kuin Hassi ja Tuomioja.

– Keskustelukulttuuri on vähän karannut käsistä. Ei sitä käy kieltäminen. Kyselytunnilla ei usein vastata siihen, mitä kysytään. Sitten puhutaan toistemme ohi, Kanerva kertoo.

Kanerva korostaa, että hän ei pidä epäsuoria vastauksia nykyisen hallituksen tavaramerkkinä vaan kyseessä on pidemmän aikavälin kehitys.

– Kukaan ei ole tarkoittanut, että näin tapahtuu, mutta hiljaisesti tämä toistemme ohi puhuminen on tullut talon tavaksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näin on käynyt, Kanerva miettii.

Ratkaisu tähän ongelmaan voi löytyä hallituksen tai eduskunnan puhemiehistön reagoinnista.

– Joko hallituksessa parannetaan ryhtiä tai sitten puhemies voi joutua huomauttamaan julkisesti ministeriä vastaamaan kysymykseen. Puhemiehen on tosin vaikea puuttua ministereiden persoonallisiin tapoihin vastata, Kanerva sanoo

Saavatko kaikki kysyä?

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nostaa kyselytuntien ongelmaksi kolmannen näkökulman.

– Kiinnittäisin laadun ohella huomiota kysymysten määrään. Eilenkin hallituspuolueiden edustajat saivat käyttää noin neljänneksen ajasta omiin kysymyksiinsä ja meillä oli vain yksi kysymys. Kyselytunnin pitää olla opposition, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien kysymyksille jää nykyasetelmassa vain vähän aikaa, kun suurimman osan ajasta vievät perussuomalaisten ja kokoomuksen kysymykset. Oppositioryhmien kysymysten jälkeen aikaa jää välillä myös hallituspuolueille.

Sen sijaan Tuomioja pyrkisi rakentavampaan keskusteluun juuri lieventämällä hallitus-oppositio-asetelmaa.

– Kyselytunnin on oltava ennen muuta oppositiota varten, mutta hallituspuolueillakin olisi kysyttävää. Ja tavallisellekin kansanedustajille voisi antaa enemmän kysymyksiä eikä vain eduskuntaryhmien nimeämille pääkysyjille, Tuomioja pohtii.

”On oltava kärki”

Tällä kaudella oppositiossa istuvat Essayah ja Kanerva eivät pidä kyselytuntien keskusteluja liian aggressiivisina.

– Kysymyksissä on oltava kärki, johon ministerin on vastattava. Sitä vierastan, kun ministereiden vastauksille on joskus ivallisesti naureskeltu. Ivallinen meininki ei sovi eduskuntaan. Ja tahallista väärinymmärtämistä on aina ollut politiikassa, Essayah sanoo.

–Jos puhenäytteitä verrataan, niin Suomi erottuu hyvällä tavalla esimerkiksi Ison-Britannian parlamentista. Sopivuuden yli ei minusta ole menty. Vastakkainasettelu kuuluu politiikkaan eivätkä erimielisyydet ole heikkouksia, Kanerva sanoo.

Tällä viikolla ”malliesimerkki”

Tämän viikon kyselytunnilla nähtiin yksi esimerkki kyselytuntien keskustelujen ongelmista, kun erityisesti perussuomalaiset tivasi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) moneen kertaan kantaa Elokapinan toimintaan.

Perussuomalaiset pitivät teemaa näkyvästi yllä myös sosiaalisessa mediassa.

Perussuomalaisten mielestä ministeri ei vastannut suoraan kysymyksiin, mutta hallituspuolueissa toisto herätti ihmetystä.

– Jos joku pohtii, miten ohi ja ymmärtämättä voi puhua ja kuunnella, niin tämän päivän kyselytunti käy malliesimerkistä. 10 kertaa kysytään eri tavalla, että saako toimia laittomasti. 10 kertaa vastataan, että ei saa. Ja sama jatkuu. Ymmärrän herkuttelun, mutta raja pelilläkin, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz pohti Twitterissä.

– Onko kyselytuntimme aina näin kamalaa katsottavaa? Tänään ei ollut minun vuoroni olla salissa, joten seuraan lähetystä netistä, kansanedustaja Jouni Ovaska ihmetteli Facebookissa.

– Eduskunta on käsitellyt tällä viikolla vuoden 2022 budjettia. Suomalaisten arjessa on monenlaista korjattavaa ja myös maailman tyrskyt lyövät kotimaahamme. Oppositiolla on kerran viikossa paikka kysyä ja vaatia hallitukselta entistä enemmän toimia yhteiskunnan eri alueilla. Tänään puhutaan Elokapinasta, Ovaska jatkoi.

Minuutti panee kärjistämään

Keskustelun ja kysymysten kärjistäminen houkuttaa kansanedustajia, koska minuutin puheenvuoroihin ei rajattomasti asiaa mahdu ja mediassa kärjekkäät kannanotot nousevat usein esille.

– Kyselytunnit antavat riitaisamman kuvan eduskunnasta verrattuna siihen, mitä muut keskustelut ovat. Toki kulisseissakin keskustellaan välillä kärkevästi, mutta se ei ole samanlaista syyttelyä kuin mitä on kyselytunneilla, Hassi sanoo.

– Sekin näkyy, että mehevästi kärjistetyllä kielikuvalla saa helpoimmin nimensä ja naamansa julkisuuteen, Hassi toteaa.

Kansanedustajat ja puolueet käyttävät usein kyselytunneista videoklippejä myös sosiaalisessa mediassa, jonne ladataan usein ne kärjekkäimmät kohdat keskustelusta.