Doping rantautui Suomen kuntosaleille 80- ja 90-lukujen taitteessa. Toisin kuin pelättiin, dopingista ei tullut kansanterveydellistä ongelmaa.
Dopingin käyttöä ei ole tutkittu Suomessa ennen Nuorisotutkimusseuran julkaisemaa tutkimusta.
– Doping on asia, jonka kaikki tietävät, mutta josta kukaan ei tiedä mitään, tutkija Mikko Salasuo toteaa.
Vuonna 2007 silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin oli huolissaan dopingin yleistymisestä huippu-urheilun ulkopuolella. Hän pohti, onko dopingista tulossa kansantauti.
Dopingin käyttöä lähdettiin selvittämään. Ensimmäisellä kunnon kyselyllä saatiin selville, että dopingia käyttää yksi prosentti aikuisväestöstä. Eli 30 000–40 000 henkilöä on joskus kokeillut dopingia.
– Käyttäjiä on, mutta se ei ole kansanterveydellinen ongelma, Salasuo selvittää.
Ongelma ehkäisty ajoissa
Dopingin käyttö yleistyi 1990-luvulla, mutta jämähti sitten paikalleen. Nyt kehityssuunta on enemmän laskeva kuin nouseva.
– Siihen voi vaikuttaa lääkkeiden sekä huumausaineiden käytön yleistyminen, Salasuo huomauttaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat kuitenkin onnistuneet ottamaan tilanteen haltuun ennen kuin ongelmaa on ehtinyt syntyä.
Ministeriöt ovat olleet mukana rahoittamassa Dopinglinkki.fi-nettisivustoa, jossa voi kysyä nimettömänä lääkäriltä neuvoja dopingaineiden käytöstä.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Kuvat:Colourbox.com
Nämä tavalliset ihmiset käyttävät dopingia
Tutkijan yllättävä väite: Dopingin käyttäjät elävät terveellisesti