Designer Jonatan Varon luo romusta käytännöllisiä ja kolhon komeita kalusteita

Designer Jonatan Varonin kädet luovat romusta designia, roskasta kalusteita, teräslevyn paloista pöytälamppuja. Ekologinen ajattelu ja käytännöllisyys vievät miestä eteenpäin muotoilun vaativalla, mutta luovuutta tihkuvalla tiellä.

Jonatan Varon, 26, on nuori tulevaisuudentoivo suomalaisella muotoilualalla. Lukion jälkeen suunnittelijan ammatista haaveilleen Varonin portti muotoilualalle avautui ottamalla itseään niskasta kiinni: käsitöihin painottuvan koulutien myötä.

– Neljä vuotta sitten ensimmäisen lapseni syntymän jälkeen tiesin, että aikani on nyt tai ei koskaan: hain heti seuraavana keväänä Metropolia Ammattikorkeakoulun tekstiilisuunnittelu-linjalle. Pääsin sisään kouluun ja päätin, että teen kaikkeni, jotta saisin tästä alasta leipäni tulevaisuudessa, Varon kertoo.

Valoa kansalle

Suunnittelu ja visuaalinen työ tuntuivat Varonista heti ensiotteista alkaen omalta jutulta. Trash Design - eli romumuotoiluprojektin myötä nuori mies kiinnostui entistä enemmän teollisesta muotoilusta sekä valon leikkimielisyydestä: valaisimista ja valoinnovaatioista.

– Tähän mennessä olen tehnyt lähinnä valaisimia ja istuimia. Valo on elementtinä todella kiehtova ja mahdollisuudet varsinkin led-teknologian myötä ovat niin rajattomat, että siinä riittää tutkittavaa loputtomiin. Valaisimet tuntuvat olevan muotoilijoiden kestosuosikkituote suunnittelussa, Varon kertoo ja vinkkaa valoisalla alalla riittävän kilpailua.

– Myöskin tuolit ja muut istuimet ovat puolestaan muotoilijoiden perustaidonnäyte. Sanotaankin, että istuimen suunnittelu on muotoilijan äärimmäinen testi; käytännöllisyyden ja esteettisyyden täydellinen liitto, Varon paljastaa.

Uransa alussa olevan Varonin kädenjälki on näyttävää, vahvaa ja kolhoa. Muotoiluratkaisut ovat originelleja, ja työ on tarkan silmiinpistävää.

– Itse käytän mielelläni kestäviä materiaaleja, jotka eivät ihan pienistä vahingoitu. Viime aikoina minulla on ollut sen verran kovakourainen työskentelyprosessi, etteivät kovin herkät materiaalit sitä kestäisikään, Varon kuvailee.

Jokainen projekti on muotoilijan omien sanojen mukaan aloitettu tabula rasana, puhtaalta pöydältä. Värimaailma ja muodot tuntuvatkin syntyvän kuin itsestään.

– Toistaiseksi töitteni värimaailmat ovat olleet suhteellisen perinteisiä ja rauhallisia. Musta, valkoinen, beige, kulta ja ruosteen eri sävyt ovat olleet kovassa käytössä. Uskon kuitenkin tulevani käyttämään kirkkaita värejä enemmän jatkossa, Varon pohtii.

– Jokainen työ tai tuote tuntuu kertovan itse värinsä heti suunnittelun alkuvaiheessa. Mielikuva lopputuloksesta on niin vahva, että vaikka sitä kuinka testailee muita värivaihtoehtoja, on se alkuperäinen tunne aina oikea.

Romusta designia, designista tunnetta

Jonatan Varon kuvailee käytännöllisyyden olevan tärkeä, ellei peräti tärkein elementti töissään – mutta se, mitä käytännöllisyys tarkoittaa kullekin taholle, on sitten eri asia.

– Designissa on kyse monesti esteettisyydestä, mielihyvää tuottavista muodoista ja pinnoista, tekstuureista. Istuimet on helppo tuomita epämukaviksi, mutta miten määritellään käytännöllinen valaisin? Tietyllä tapaa käytännöllisin valaisinhan on iso halogeeniputki joka huoneeseen, koska silloin näkee eteensä parhaiten. Design-valaisimen on oltava kuitenkin muutakin kuin auringon korvaaja. Kuten taideteokset, sen pitäisi sytyttää jotain tunnetta sitä katsoessa. Pyrinkin omissa valaisimissani luomaan jotain, mikä vangitsee katsojan mielenkiinnon ennen kuin katkaisin on edes napsautettu päälle, Varon kuvailee.

Käytännöllisyyden lisäksi myös ekologisuus oli varsinkin Habitaren Trash Design -näyttelyissä keskeisessä osassa Jonatan Varonin tuotoksia.

– Olen työstänyt paljon romutavaraa, kuten muun muassa erilaisia metalleja, puuta, tietokoneiden osia. On ollut erittäin opettavaista esimerkiksi oppia pelkän rälläkän avulla muuttamaan tasaisen teräslevyn palan pöytälampuksi, Varon kertoo.

Ja kyseistä materiaalia – eli romua ja ylijäämistöä – kyllä riittää. Materiaaleja on löytynyt roskalavoilta, metsistä ja sorttiasemilta. Teollisuustason romua on tongittu luvan kanssa metallipajojen jätelavoilta ja tammilevyjä puukeskuksen ylijäämistöstä.

– Yhteistyö hukkamateriaalia tuottavien yritysten ja muotoilijoiden kanssa mahdollistaisi sarjatuotannon romumuotoilutuotteissa; hinnat laskisivat ja jokainen pystyisi hankkimaan laadukasta designia kotiinsa, Varon kuvailee.

Ekologinen ajattelu kestää isältä pojalle ja pojanpojalle

Ekologinen ajattelu näkyy vahvasti esimerkiksi vaatteissa ja vaatesuunnittelussa. Kuinka voisimme ajatella ekologisemmin huonekalujen kanssa?

– Ensinnäkin täytyy miettiä, mikä todella on ekologista. Se, että tuotteen materiaali on itsessään ekologista, uusiutuvaa ja kaikin puolin harmitonta, ei riitä, Varon kertoo.

– Täytyy ottaa huomioon myös kuljetus, pakkaus, työstäminen, työntekijät ja se, kestääkö tuote aikaa. Kannattaisikin hankkia laadukkaita esineitä ja kalusteita, jotka kestävät isältä pojalle ja pojanpojalle. Ostamme halpoja kalusteita, joista on äärimmäisen helppo luopua, kun ne alkavat rapistua. Vanhan korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden ostaminen. Panostus laatuun on ekologista, Varon jatkaa.

Uraa uurtavan miehen haaveena on suunnitella tulevaisuudessa tuotteita muistakin materiaaleista. Muovi ja komposiittimateriaalit ovat vielä kokeilematta, Varonin työstämistä odottamassa. Tavoitteena olisi myös harjaantua käsittelemään herkempiä materiaaleja, kuten paperia ja lasia.

– Haluan myös tehdä tulevaisuudessa enemmän taideprojekteja, käyttäen innovatiivisia materiaaleja niissä. Uniikkitöissä on todella helppoa hyödyntää kierrätystavaraa, kuten esimerkiksi teoksessani Mrs. Modern Mother Mary:ssa, jossa käytin pelkästään vanhojen tietokoneiden piirilevyjä, Varon kertoo.

Mutta miten itse voisi tuunata, muokata tai luoda omia kalusteita?

– Pelkkä uudelleen maalaaminen on helppo tapa saada täysin uusi ilme kalusteisiin. Spraymaalilla ja maalarinteipillä alueita suojaten voi erittäin helposti tehdä raitoja, ruutuja, millaisia kuvioita mihin vain, Varon vinkkaa.

– Täytyy myöskin pitää mieli avoinna ja uskaltaa tehdä asiat vähän eri tavalla kuin mihin on totuttu. Lampunpitimet ovat rautakaupoissa halpoja ja parilla reiänporauksella lähes mistä vain saa tehtyä lampun. Jos on viitseliäs ja on aikaa puuhata, voi saada vaikka mitä aikaiseksi! Varon nauraa.

Lue myös:

Teksti: Katri Koskinen

Kuvat: Uzi Varon

Lue myös:

    Uusimmat